Lähes aina (tai oikeastaan ihan aina), kun kysyn puolisoltani leipomistoiveita, on vastauksena mokkapalat. Tässäpä siis teillekin ohje mehevän pehmeille mokkapaloille, jos vaikka joku muukin innostuisi näistä yhtä paljon.
En tiedä, kumpi seuraavista on oikeaoppisempaa: levittää mokkapalojen kuorrute kuuman pohjan vai jäähtyneen pohjan päälle. Mummoni opetti aikanaan, että kuorrute levitetään kuuman pohjan päälle. Näin se levittyy helpommin ja jäähtyessään sen pinnasta tulee tasainen. Itse toimin mummoni ohjeiden mukaan, mutta jäähtyneen pohjan kannattajat saavat toimia toisin.
Ohjeesta riittää isoon (⌀ 30 cm) piirakkavuokaan. Jos haluat tehdä mokkapaloja pellillisen, niin suosittelen puolitoistakertaistamaan tai tuplaamaan ohjeen.
Pohja
- 0,5 dl kuumaa kahvia
- 100 g sulatettua vegaanista margariinia (katso täältä lista)
- 0,5 dl kaakaojauhetta
- 2 dl kauramaitoa tai muuta kasvimaitoa
- 1 tl jauhettua vaniljaa
- 3 dl sokeria
- 0,25 tl suolaa
- 4 dl vehnäjauhoja
- 1,5 tl leivinjauhetta
- Laita uuni kuumenemaan 175 °C:en. Rasvaa ja jauhota piirakkavuoka. (Jos käytät uunipeltiä, levitä sen päälle leivinpaperi.)
- Sekoita kahvi ja margariini. Lisää niiden joukkoon kaakaojauhe, jotta se sekoittuu taikinaan hyvin. Lisää kauramaito, vanilja, sokeri sekä suola ja sekoita tasaiseksi.
- Siivilöi ensin toiseen kulhoon vehnäjauhot sekä leivinjauhe ja sekoita ne. Tämän jälkeen sekoita jauhoseos nesteiden joukkoon.
- Kaada taikina piirakkavuokaan (tai uunipellille) ja levitä tasaiseksi kerrokseksi. Paista esilämmitetyssä uunissa n. 30 minuuttia. Pohja on valmis, kun siihen työnnettyyn tikkuun ei jää taikinaa. Valmista paistamisen aikana mokkapalojen kuorrute.
Kuorrute
- 2 rkl kahvia
- 0,5 dl kaakaojauhetta
- ripaus jauhettua vaniljaa
- 3 dl ruokotomusokeria (tai tomusokeria)
- Sekoita kahvi, kaakaojauhe ja vanilja.
- Lisää tomusokeria pikkuhiljaa, jotta saat sen helposti sekoitettua.
- Levitä kuorrute joko kuuman tai jäähtyneen pohjan päälle. Jos haluat, voit ripotella mokkapalojen päälle tässä vaiheessa esimerkiksi kookoshiutaleita, pähkinärouhetta tai jotain muuta hauskaa.
- Anna leivonnaisen jäähtyä ja leikkaa se sopivan kokoisiksi paloiksi terävällä veitsellä.
Minusta kuuman pohja päälle levittämisessä on se ongelma, että pahimmassa tapauksessa kuorrute sulaa ja imeytyy pohjan sisään. Tuloksena on omituisen näköinen, raa'alta näyttävä tuotos, jonka maussa tosin ei välttämättä ole mitään vikaa.
VastaaPoistaMulle ei oo käynyt noin mokkapalojen kanssa, mutta tiedän, että noin voi käydä. Varmaan syy sille on jossain kuorrutteen paksuuden ja raaka-aineiden sekä pohjan pinnan rakenteen välillä. Jos haluaa pelata varman päälle, niin siinä tapauksessa kuorrute kannattaa levittää vasta jäähtyneelle pohjalle. Sekin tosin voi olla ongelma, jos pohja on kovin pehmoinen, koska silloin pohja saattaa helposti lähteä kuorrutteen matkaan.
VastaaPoistaOikeassa elämässä mokkapalojen leipominen ei ole yhtään näin monimutkaista, sillä kyseessä ovat ehkä helpoimmat leivonnaiset :)
No olipas aivan kerrassaan nameja nämäkin! Oikaisin vähän ja pistin sulatetun margariinin tilalle rypsiöljyä, kun ei ollut kattilaa sulatusta varten puhtaana, ja sekoitin kaakaojauheen jauhojen joukkoon.
VastaaPoistaTaitaa olla kaksi, jotka eivät petä: Kamomillan konditoria ja Chocochili. Nyt pitää seuraavaksi tehdä noita uuteen postaukseen tulleita muffinsseja.
Kiitos Tiina H.! Onpa mahtavaa lukeutua mielessäsi samaan joukkoon Chocochilin kanssa :) Oikaiseminen on muuten vallan sallittua, vaikka jotkut väittävät leipomisen olevan tiedettä. Joissain tapauksissa se on selvästi soveltavaa tiedettä :)
VastaaPoista:) Ei pelkästään mun mielessäni vaan myös puolisoni, joka on meillä se taitavampi kokki.
VastaaPoistaNiin, ihan ei vieläkään keretty muffinsseihin asti, kun piti tehdä toisen kerran mokkaruutuja eilen illalla. Leipä oli lopussa, niin tulivat siinä sivussa.
Vaude! Teilläpä ollaan ahkeria leipojia :)
VastaaPoistaNämä mokkapalat ovat olleet hitti! Niitä on jopa erikseen minulta pyydetty joihinkin juhliin, eli katoavat alta aikayksikön myös sekasyöjien suihin.
VastaaPoistaYksi kysymys minulla tosin on tätä reseptiä koskien. Ihanko tosissasi saat tuon kuorrutteen onnistumaan vain parilla ruokalusikallisella nestettä? Olen itse kaikilla leipomiskerroilla saanut tuolla kuorrutteen ohjeella kovin kuivan lopputuloksen ja päätynyt lisäämään siihen sulaa Keijua. :)
Kiitoksia, Jalava! Ihana kuulla, että näistä on tykätty :)
VastaaPoistaOon aika varma, että tuo 2 rkl nestettä toimii ainakin mulla, koska mittaan reseptejä testatessani ainesosat tarkasti ja kirjoitan ne heti ylös. Toki kaikenlaisia mokia voi aina sattua. Käytän aina mittaamiseen virallisia mittalusikoita, jotka ovat useimmiten isompia kuin syömislusikat. Virallisesti 1 rkl = 15 ml. Voisikohan siinä olla ratkaisu? Ei näitä reseptejä ole mitenkään pakko noudattaa orjallisesti, joten jos tuntuu, että kuorrute on kuivaa, niin sitten siihen tietysti kannattaa lisätä nestettä tai vaikka sitä margariinisulaa :)