Kamomillan konditoria

Laskiaispullat

2012-02-18T23:56:00.001+02:00

Laskiainen pullineen on täällä! Pullalle löydät ohjeen tätä linkkiä klikkaamalla, ja jos haluat voidella pullat, löydät kanaystävälliset voiteluvinkit kuvineen tästä linkistä.

Koska halusin vähän söpöstellä, tein laskiaispullista sydämenmallisia. Tämä onnistuu yksinkertaisesti siten, että taikina kaulitaan noin kahden sentin paksuiseksi levyksi ja siitä leikataan sydänmuotilla sydämenmallisia pullia. Taikinasta tulee sydämen koosta riippuen suurin piirtein 32 sydänpullaa eli kaksi pellillistä.

Tein sydämistä kahdenlaisia laskiaispullia. Toiset täytin mansikkasurvoksella sekä soijavispillä ja ripsuttelin päälle tomusokeria koristeeksi. Toisten pullien idean sain työkaverilta, joka kaipasi kahvinmakuisia laskiaispullia. Toimiipa muuten oikein mukavasti!

Kahvi ja pulla samassa paketissa

Leikkaa pulla kahtia ja kaiverra pullan alaosaan kuoppa täytettä varten.
Murustele kuopasta irrotettu pulla, sekoita siihen tilkka kasvimaitoa ja sen verran mantelijauhetta (tai mantelimassaa), että massasta tulee sopivan tahnaista. Täytä pullaan tekemäsi kuoppa tällä massalla.
Lisää pieneen vesitilkkaan niin paljon pikakahvia, että saat paksua mönjää. Vatkaa jääkaappikylmä soija- tai kauravispi kuohkeaksi vaahdoksi ja mausta se mönjällä. Anna vispin jähmettyä jääkaapissa sen aikaa, että koristelet pullalle hatun.
Tee kahvista ja tomusokerista paksuhko tahna ja levitä se pullan hattuosan päälle. Jos haluat siistejä kuvioita, kannattaa kuviolle pursottaa ensin ääriviivat ja sen jälkeen "värittää" kuvan sisus kuorrutteella.
Pursota tai lusikoi kahvivispi pullan päälle ja aseta pullan hattu paikoilleen.
Tarjoile ja mieti jälleen kerran, kuinka laskiaispullasta voisi haukata ilman, että sen sisustukset pursuilevat ulos.

Käytin soijavispinä Alpron uutta Airy & Creamy -vispiä ja totean sen edelleen oikein oivaksi tuotteeksi, vaikka se saisikin olla hitusen-hitusen jähmeämpää. Tämän kirjoituksen kommenttiosiossa vinkattiin, että Alpron soijavispi kannattaa laittaa vatkaamisen jälkeen vihaisesti jääkaappiin yöksi, jotta se voi yön aikana jähmettyä jämäkäksi itsekseen. En ehtinyt kokeilla vinkkiä tänään, mutta vastaisuudessa aion ottaa sen huomioon. Kiitokset siis Anonyymille!

Koska ohjeesta tulee kaksi pellillistä pullia, leivoin puolikkaasta taikinasta korvapuusteja. Laitoin niiden väliin margariinia, kanelia, mascobadosokeria ja mantelijauhetta. Ehkä parhaita korvapuusteja ikinä! Sen lisäksi niistä tuli aika sieviä, mikä ei välttämättä kuvasta täysin välity. Voitelin pullat tällä kertaa agar agarin ja veden sekoituksella ja kiilto on kyllä sekin kovin hyvä. Voi olla, että ensi yönä maha pömpöttää.

Blogin 3-vuotissynttärit juhlittu!

2012-02-17T21:03:00.002+02:00

Blogin kolmevuotissynttärit juhlittiin tänään maistatusmeiningeissä Runsaudensarven tiloissa. Vaikka suurin osa maistelijoista olikin odotetusti ihan vain sattumalta paikalle osuneita, oli ihan huippua, että mukana oli myös tarkoituksella synttäreille saapuneita henkilöitä. Blogi sai monet onnittelut ja jopa onnittelukortinkin! Kiitos!

Tarjolla oli tänään neljänlaista suklaista herkkua:

Lisäksi kiinnostuneet saivat askarrella syötävästä muovailuvahasta erilaisia taideteoksia ja syödä ne. Tässä osa otuksista.

Tässä valmistuu sorsa.

Olento ja kukka

Lohikäärme pallonsa kera

Naamari

Papukaija

Toukka

Itselleni jäi jälleen kamalan hyvä mieli maistatuksesta, koska moni niin selvästi ilahtui ja osa jopa hämmästyi maistiaisten mausta. Kaikki maistiaiset saivat kehuja, mutta erityisesti maapähkinävoipikkukakkuset ihastuttivat. Oli hauskaa jutustella ihmisten kanssa sekä antaa reseptejä ja leipomisvinkkejä kotiinviemisiksi. Isot kiitokset vielä kerran kaikille kävijöille!

Suklaahippu-hasselpähkinäkeksit

2012-02-17T20:36:00.002+02:00

Suklaahippu-hasselpähkinäkeksit (12 kpl)

1 dl fariinisokeria
75 g vegaanista margariinia (katso täältä lista.)
0,5 dl öljyä
2 rkl vettä
1 rkl pellavarouhetta*
2 rkl kaakaojauhetta
0,25 tl suolaa
0,25 tl vaniljajauhetta
0,5 tl ruokasoodaa
2,75 dl vehnäjauhoja
1 dl hasselpähkinöitä
100 g maidotonta suklaata

Sekoita fariinisokeri, margariini, öljy, vesi, pellavarouhe, kaakaojauhe, suola ja vaniljajauhe haarukalla.
Siivilöi ruokasooda sekä vehnäjauhot nesteiden sekaan. Jauha hasselpähkinät tehosekoittimella ja leikkaa suklaa veitsellä pieniksi paloiksi ja lisää nekin taikinaan. Taikinan sekoittaminen tasaiseksi käy parhaiten käsin.
Jaa keksitaikina kahteentoista osaan, pyöritä palloiksi ja paina noin senttimetrin paksuisiksi kekseiksi uunipellille leivinpaperin päälle.
Paista keksejä 190 °C:ssa 8–10 minuuttia eli kunnes niiden reunat ovat saaneet hieman väriä. Keksit ovat aluksi hyvin pehmeitä, mutta ne jähmettyvät pian helposti käsiteltäviksi.

* Pellavarouhe sitoo keksitaikinaa, mutta resepti toimii hyvin myös ilman sitä. Voit siis niin halutessasi jättää pellavarouheen pois.

Mokkapikkukakkunen (gluteeniton)

2012-02-17T20:32:00.001+02:00

Mokkapikkukakkuset (12 normaalikokoista tai 45 minimuffinssia)

1 tl psylliumia
1 dl riisi- tai soijamaitoa
1 tl omenaviini- tai muuta etikkaa
1,5 dl kahvia
1 dl öljyä
0,5 tl vaniljajauhetta
0,5 tl suolaa
1,5 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
0,75 dl kaakaojauhetta
3 dl riisijauhoja
1 dl quinoajauhoja
1,5 tl ruokasoodaa

Vuoraa muffinssipelti muffinssivuoilla tai käytä sellaisia muffinssivuokia, jotka pysyvät muodossaan paiston aikana. Laita uuni kuumenemaan 175 °C:een.
Yhdistä psyllium, riisimaito, omenaviinietikka, öljy, vanilja, suola, sokeri, fariinisokeri ja kaakaojauhe. Anna seoksen turvota viitisen minuuttia.
Vatkaa sähkövatkaimella joukkoon riisijauhot, maissijauhot sekä ruokasooda. Vatkaa vähintään viisi minuuttia.
Jaa vuokiin ja paista esilämmitetyssä uunissa n. 24 minuuttia. (Minimuffinsseja n. 20 min.) Anna jäähtyä ennen kuorruttamista.

Mokkakuorrute

2 rkl kuumaa vettä
2 tl pikakahvijauhetta
100 g vegaanista margariinia (katso täältä lista.)
n. 1 prk tomusokeria
miniripaus suolaa
ripaus vaniljajauhetta

Yhdistä vesi ja pikakahvijauhe pikakahvimönjäksi.
Vatkaa margariini vaahdoksi ja lisää sen joukkoon noin puolet tomusokerista.
Lisää mausteet, pikakahvimönjä ja sen verran tomusokeria, että saat helposti levitettävän mutta ei liian valuvan kuorrutteen.
Vatkaa kuohkeaksi ja pursota pikkukakkusten päälle. Koristele lopuksi esimerkiksi suklaakahvipavulla.

Kananmunamyytti ja onnistuneiden lättyjen salaisuus (+ rapeat gluteenittomat vohvelit)

2012-02-15T22:21:00.000+02:00

Käsi ylös, jos olet joskus panikoitunut lätynpaisto- tai vohvelihommissa huomatessasi, että kaapissa ei ole kananmunia. Onneksi paniikki on ollut täysin aiheeton, sillä vohvelit ja lätyt eivät tarvitse koossapysyäkseen kananmunia (tai edes kananmunan korvaavia tuotteita). Tässä kaksi oleellista syytä:

Vehnäjauhollisissa versioissa jauhojen gluteeni pitää huolen siitä, että taikina pysyy kasassa. Gluteeni on kuin liimaa, joka nesteiden kanssa kosketuksiin joutuessaan tarraa kiinni kaikkeen, mihin se koskee – ja pitää täten lätyn ja vohvelin koossa. Jos kananmunien jättäminen pois taikinasta epäilyttää, voit varmuuden vuoksi laittaa taikinaan hieman enemmän vehnäjauhoja.
Gluteeniakin oleellisempi asia lätyissä ja vohveleissa on niihin paistettaessa syntyvä paistopinta. Lättyjen salaisuus onkin siinä, että lätyn pitää antaa paistua sopivan kuumalla pannulla riittävän kauan, ennen kuin sitä alkaa sörkkiä ja käännellä. Lätty ei tartu kiinni paistinpannuun, jos vain pannu on hyväkuntoinen ja siinä on riittävästi rasvaa. Lätty on siinä vaiheessa valmis käännettäväksi, kun sen yläpinta on hyytynyt – tätä ennen sen alle ei tarvitse kurkistella tai varmistella, että lätty ei jää kiinni pannuun. Huomaat kyllä kärystä, jos levy on liian kuuma ja lätty meinaa palaa! Vohveleiden kohdalla asia on hieman yksinkertaisempi, koska vohvelia ei tarvitse paiston aikana kääntää. Kunhan muistat rasvata vohveliraudan hyvin ja maltat odottaa vohvelin paistumista, ei ongelmia tule vohveleidenkaan kanssa.

Jos kaipaat erityisen kuohkeita lättyjä tai vohveleita, kannattaa taikinan nesteenä käyttää ainakin osittain vissyä. Vissytaikinaa ei kannata säilyttää taikinana kovin pitkään, jotta vissyn kuplat eivät kaikki karkaa ennen paistamista.

Rapeat gluteenittomat vohvelit (4 kpl)

2 dl maissijauhoa
1 dl täysjyväriisijauhoa
0,5 tl leivinjauhetta
0,25 tl suolaa
2 tl sokeria
3 dl vissyä
2 rkl öljyä
Paistamiseen öljyä

Laita vohvelirauta kuumenemaan.
Sekoita maissijauhot, riisijauhot, leivinjauhe, suola ja sokeri.
Kaada kuivien aineiden sekaan vissy sekä öljy ja sekoita tasaiseksi.
Öljyä vohvelirauta esim. silikonista pullasutia käyttämällä ja paista vohvelit rapeiksi.
Tarjoile heti mansikkahillon ja soijavispin kera.

Laitoin omien vohveleideni päälle pikamansikkahilloa (pakastemansikat mikroon sokerin kera muutamaksi minuutiksi) sekä Alpron uutta Airy & Creamy -soijavispiä. Täytyy todeta, että tuote toimii suht hyvin. Plussaa vispi saa hyvästä maustaan ja erityisesti siitä, että se ei ole valmiiksi pahasti makeutettu kuten kilpailijansa, joten sen voi makeuttaa omien mieltymysten mukaan. Se ei myöskään ole sellainen yhtenäinen köntti purkissa kuten kilpailijansa vaan juoksevaa, joten sitä on helpompi ja siistimpi käyttää vain osa purkista kerrallaan.

Miinusta Alpron vispille tulee siitä, että en ohjeen mukaisen kahden minuutin sähkövatkaamisen aikana saanut vispistä niin jämäkkää kuin purkin kyljessä oleva kuva antaa ymmärtää. En siis ainakaan tämän ensimmäisen käyttökerran perusteella odota, että tällä voi tehdä kauniita ja kestäviä pursotuksia. Sulaan suklaaseen yhdistettynä tämä kuitenkin varmasti toimii, kuten muutkin soija- ja kauravispit.

SoyaToo! pysyy silti edelleen suosikkivispinäni, koska se maistuu hyvältä, pysyy hyvin koossa, on luomua ja huomattavasti Alproa pienemmän* yrityksen valmistama. SoyaToo! on tällä hetkellä valmistajan mukaan tauolla siksi, että sen kanssa on ollut joitakin koossapysymisongelmia. Toivotan SoyaToo!:lle pikaista paranemista!

*Alpron omistaa Yhdysvaltain suurin meijerifirma Dean Foods, jonka puolestaan ainakin huhun mukaan omistaa Coca-Cola Company. Jei! (Tai siis ei.)

Ystävänpäivän ajatuksia

2012-02-14T15:09:00.000+02:00

En ole tainnut koskaan blogissani kertoa syitä sille, miksi olen päättänyt elää elämäni vegaanina. Koska ystävänpäivänä pitää olla kiva kavereille ja koska miellän myös eläimet tietyllä tavalla kavereikseni, on tämä ehkä ihan hyvä päivä valottaa joitakin ajatuksiani.

Vaikka syyni olla vegaani ovatkin vegaaninaoloaikanani tarkentuneet saadessani lisää tietoa eläinten kohtelusta ja niiden oikeasta, lajille tyypillisestä elämästä, on kaikkein tärkein syy veganismilleni alusta asti ollut se, että minulla ei ole oikeutta päättää kenenkään toisen elämästä. Tämä on ollut minulle se kantava ajatus jo ennen kuin oikeasti sisäistin sen, mitä esimerkiksi kananmunien, maidon ja villan tuotannossa on pielessä.

Jokainen eläin on yksilö, jolla on oma elämänsä, omat suunnitelmansa, omat tunteensa ja omat tarpeensa. Kaikelle eläintuotannolle on olennaista se, että ihminen tekee eläimen puolesta päätökset kaikesta sen elämään liittyvästä: hedelmöittymisestä, emosta vierottamisesta, elintilasta, lajitovereista, virikkeistä ja kuolemasta. Luonnonvaraisten eläinten tappamisen kohdalla ihminen tekee pääsääntöisesti päätöksen vain tuosta viimeisestä. Se ei tee metsästyksen tai kalastuksen eettisestä taakasta sen kevyempää: mikä voisi olla eläimelle itselleen tärkeämpää kuin sen oma elämä?

Olen vegaani myös ympäristö-, solidaarisuus- ja terveyssyistä. Vegaaniruokavalion ympäristövaikutukset ovat vain murto-osa sekasyöjien tai maitoa ja munia syövien kasvissyöjien vastaavista. Tämä siis riippumatta siitä, mistä päin maailmaa vegaanin ruoka tulee. Syy tälle on yksinkertaisesti se, että eläimet eivät elä pyhästä hengestä. Jotta niiden lihakset kasvaisivat ja ne tuottaisivat munia, maitoa ja muita hyödykkeitä, tarvitsevat ne syödäkseen valtavat määrät enemmän ruokaa kuin mitä niistä jää jäljelle ihmisten ruokapöytiin. Rehuntuotanto kuluttaa varsin mahtipontiset määrät muun muassa lannoitteita, hyönteismyrkkyjä, makeaa vettä ja fossiilisia polttoaineita.

Tässä hyvin konkreettinen ja samalla nokkela laskelma eri ruokavalioiden ilmastovaikutuksista. Klikkaamalla näet kuvan isompana.

Koska maailmamme on kovin epäreilu paikka, ei kaikilla ihmisillä ole yhtälaista mahdollisuutta valita meille tuttua elämäntapaa. Olen etuoikeutetussa asemassa, koska voin valita, mitä syön. Oma valintani on ruokavalio, joka pyrkii olemaan kaventamatta muiden ihmisten valinnanvapautta ottamalla huomioon ympäristöasioiden lisäksi muun muassa sen, kasvatetaanko köyhässä maassa rehua rikkaissa maissa syötäviä eläintuotteita varten. Veganismi onkin omalla kohdallani myös kannanotto oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Vegaaniruokavalio ei tietenkään ole automaattisesti tae normaalipainosta, hyvistä veriarvoista tai elintasosairausvapaasta elämästä. Se on juuri niin terveellinen kuin sitä noudattava ihminen siitä itselleen tekee, aivan kuten kaikki muutkin ruokavaliot. Jos kuitenkin vertaan nykyistä hieman pullaisaa ruokavaliotani siihen, jota noudatin ennen vegaaniksi ryhtymistä, olen melko varma siitä, että asiat ovat kohdallani nyt paremmin, kuin jos olisin jatkanut sekasyöjänä. Vanhalla ruokavaliollani olisin todennäköisesti jo nyt kolmikymppisenä kärsinyt eräistä opituista ja tietyistä perityistä terveyteen liittyvistä sukurasitteista.

Olen itseni puolesta aina hyvin iloinen lukiessani uutisia tutkimuksista, jotka kertovat lihan kulutuksen yhteydestä syöpäsairauksiin tai vaikkapa vegaanien alhaisesta kaihiinsairastumisriskistä verrattuna sekasyöjiin. Vieläkin tärkeämpänä terveydellisenä seikkana pidän sitä, että voin henkisesti hyvin tietäessäni elämäntapani aiheuttavan mahdollisimman vähän haittaa toisille eläville olennoille. Tiedän, että se kuulostaa kovasti hippeilyltä, mutta niin se vaan on.

Toisten puolesta olen erityisen iloinen silloin, kun katselen esimerkiksi Farm Sanctuaryn videoita eläimistä, jotka on pelastettu parempiin oloihin tuotantolaitoksista. Koska vegaaninaolo voi joskus olla raskasta miettiessä niitä miljoonia ja taas miljoonia eläimiä, joita kasvatetaan ruoaksi, kannattaa ehdottomasti välillä tutustua myös niihin eläimiin, jotka saavat elää elämänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä muutama heistä:

Ihanaa ystävänpäivää kaikille elollisille!

PS. Koska haluan blogini olevan myönteinen ja iloinen paikka, jossa pääosassa ovat eläinystävälliset söpöilyherkut, en aio tässäkään kirjoituksessa kertoa tämän tarkemmin siitä, miten me ihmiset kohtelemme eläimiä. Voit kuitenkin halutessasi tutustua seuraaviin linkkeihin:

Syötävät eläimet:

Eläimet, joihin pukeudutaan:

Eläimet viihde- ja muussa käytössä

Kutsu suklaanmakuisille synttäreille

2012-02-06T14:20:00.001+02:00

Kamomillan konditoria juhlistaa kolmivuotista olemassaoloaan viettämällä synttäreitä, joiden päätähtenä on kaakaopapu. Synttäreitä vietetään Tampereella Runsaudensarvessa (osoite Kauppakatu 4) perjantaina 17.2. klo 13 alkaen. Synttärimaistatus jatkuu niin kauan kuin maistiaiset riittävät, mutta korkeintaan kello 18 asti.

Tarjolla on suklaisia herkkukeksejä ja pikkukakkusia – ilmaiseksi tietenkin. Voit halutessasi myös muovailla oman syötävän suklaahahmosi suklaamuovailuvahasta!

Tervetuloa!

Ravintolapäivänä Piirakkapuotiin!

2012-02-03T17:07:00.002+02:00

Mainostan täältä sohvan nurkasta kuumeisena ja yskäisenä:

Huomenna eli lauantaina vietetään jälleen ravintolapäivää ja sen tiimoilta Runsaudensarven tiloihin pystytetään Piirakkapuoti. Menkääpäs sinne siis suolaisille ja makoisille piirakkaostoksille!

Hinnasto:

Karjalanpiirakka ja munatonvoi 2 €
Samosapiirakka 1 €
Mokkapiirakka 1 €
Pähkinäpiirakka 1,5 €
Pyrstötähtipiirakka 1 €
Kahvi tai tee 0,50 €

Puodin tuotto käytetään toukokuun Vegfest-tapahtuman hyväksi, joten tärkeällä asialla ollaan. Harmittaa ihan megatronisti, että en itse pääse osallistumaan.

Pikakinuskikastike mikrossa

2012-01-28T12:46:00.001+02:00

Nyt tuli kyllä niin ruma kuva, että hohhoijaa, mutta laitan sen silti, koska kipeänä ei ole pakko olla niin tarkka. Kuvassa on siis jo pikkaisen sulanut kaurajäätelöannos, jonka kokosin kurkkukipuani turruttamaan. Kastikkeina on pakastemansikoista tehtyä sössöä ja pikakinuskia mikrossa valmistettuna. Vihreät möhkäleet ovat pistaasinsydämiä.

Hyvää!

Pikakinuskikastike mikrossa

0,5 dl fariinisokeria
2 tl soija- tai kaurakermaa
hippunen suolaa
ripaus vaniljaa

Mittaa fariinisokeri sekä soijakerma mukiin ja sekoita.
Kuumenna mikrossa puoli minuuttia ja sekoita.
Kuumenna toinen puoli minuuttia ja sekoita. Älä unohda kinuskia mikroon kiehumaan, sillä se voi palaa.
Mausta suolalla sekä vaniljalla ja käytä mahdollisimman pian. Annoksesta riittää yhden tai kahden jäätelökomeuden makeuttajaksi.

Gluteenittomat Runebergin tortut

2012-01-18T23:16:00.003+02:00

Tein vuosi sitten Runebergin torttuja, joista tuli hitti niitä syöneiden joukossa, ja tänä vuonna muokkasin reseptin gluteenittomaksi. Yksi syy tälle on se, että vietän ihan vain huvin vuoksi vehnätöntä tammikuuta, enkä nähnyt erityisen mielenkiintoisena tehdä Runebergin torttuja ohra- tai ruisjauhoista. Sellaisenaan nämä tortut eivät ole erityisen makeita, mutta kirsikkalevitteen ja tomusokerikuorrutuksen kanssa ne maistuvat juuri passelin makoisilta.

Jos Johan Ludvigilla olisi ollut keliakia, olisi Fredrika todennäköisesti valmistanut tortut armaalleen juuri näistä aineksista.

Gluteenittomat Runebergin tortut (6 kpl)

1,5 dl öljyä
1,5 dl fariinisokeria (tiiviisti mittaan pakattuna)
1,5 dl maustamatonta soijajogurttia
0,75 tl manteliaromia
1,5 tl psylliumia
0,75 tl kardemummaa
0,75 tl suolaa
1,5 dl gluteenitonta ja maidotonta korppujauhoa (esim. Risetti)
1,5 dl mantelijauhetta
1,5 dl tummia täysjyväriisijauhoja (tai muita gluteenittomia jauhoja)
1,5 tl leivinjauhetta

Laita uuni kuumenemaan 190 C-asteeseen. Jos käytät metallisia Runeberg-vuokia, niin rasvaa ja jauhota ne. Muista käyttää gluteenitonta jauhoa!
Mittaa öljy, fariinisokeri, soijajogurtti, manteliaromi, psyllium, kardemumma ja suola kulhoon ja vatkaa voimakkaasti muutaman minuutin ajan.
Lisää joukkoon gluteenittomat korppujauhot, mantelijauhe, riisijauhot sekä leivinjauhe ja jatka vatkaamista minuutin tai parin ajan.
Painele taikina tasaiseksi kerrokseksi vuokiin.
Paista esilämmitetyssä uunissa 22–24 minuuttia. Tortut ovat kypsät, kun niihin työnnettyyn tikkuun ei jää ulosvedettäessä taikinaa.

Torttujen koristelu

n. 1,5 dl kirsikkalevitettä

1 rkl vettä
n. 2,5 dl tomusokeria

Leikkaa jäähtyneisiin torttuihin kolo veitsellä ja täytä se kirsikkalevitteellä.
Valmista vedestä ja tomusokerista jämäkkä tahna, laita se pursotuspussiin ja pursota tortun reunoille kaunis rengas.

Vinkkejä!

Itselläni on käytössä silikoninen kuuden Runebergin vuoka, joka toimii mukavasti muun muassa siksi, ettei sitä tarvitse rasvata. Jos käytät metallisia vuokia, tortut kypsyvät hieman ohjeessa annettua aikaa nopeammin.
Ohjeesta voi tehdä myös Runebergin muffinsseja, jolloin taikinasta riittää noin kahteentoista muffinssivuokaan. Muffinssien paistoaika on n. 20 minuuttia.
Perinteisesti Runebergin tortut on täytetty vadelmahillolla, vaikkakin huhun mukaan Fredrika käytti tortuissaan oikeasti omenasosetta. Perinteistä voinee poiketa sen verran, että voit käyttää näissä juuri sitä hilloa, mikä mielestäsi parhaalta maistuu. Itse suosittelen kirsikkaa!
Jos kaipaat vieläkin eksoottisempaa Runebergin torttua, kannattaa suunnata Peikkojen maailmaan, josta löytyy ohje raaoille Runebergeille. Myös Peikkojen maailman tortturesepti on gluteeniton, ja siitä saa täysin vegaanisen käyttämällä hunajan tilalla agavesiirappia.

Vehnättömään tammikuuhuni liittyen törmäsin ilahduttavaan tuotteeseen kaupassakäydessäni: Gluteeniton maailma -merkkiseen, gluteenittomaan luomubrownieainekseen, jonka voi valmistaa täysin vegaanisena. Taikina maistui herkulliselta, samoin uunista tullut valmis leivonnainen, josta (salaa) maistoin pienen palan. Huomenna selviää tarkemmin, kuinka browniesit pärjäävät joutuessaan ahnaiden vegaanien kitoihin.

Appelsiini-suklaa-mantelikeksit (gluteeniton)

2012-01-09T19:00:00.000+02:00

En ole tainnut ihan hirveästi kirjoitella tänne gluteenittomia keksiohjeita, joten oli aika testata sellaista. Näistä kekseistä tuli hyvänmakuisia, mutta/koska (valinta on sinun) ne eivät ole erityisen makeita. Ohjeen jauholaatuja ei ole pakko noudattaa orjallisesti, vaan ne voi korvata monilla gluteenittomilla jauholaaduilla.

Koostumukseltansa keksit olivat himpun verran liian pehmoisia. Kahden ensiksi paistamani testikeksin perusteella sanoisin, että ongelma on ratkaistavissa sillä, että keksit paistaa väljästi, jolloin niillä on tarpeeksi tilaa ottaa kaikki uunin luovuttama rapeuttava lämpö vastaan – tämä on otettu huomioon ohjeessa.

Appelsiini-suklaa-mantelikeksit (gluteeniton)

2 dl täysjyväriisijauhoja
1 dl mantelijauhoja
0,5 dl quinoajauhoja
0,5 dl maissijauhoja
0,75 tl ruokasoodaa
1 dl mascobadosokeria (tai fariinisokeria)
0,5 dl öljyä
50 g vegaanista margariinia
0,25 tl vaniljajauhetta
0,5 tl suolaa
1 dl kauramaitoa* (tai muuta kasvimaitoa)
1 tl psylliumia
1 tl appelsiininkuorta (n. yhden appelsiinin kuori)
100 g maidotonta suklaata

Peitä kaksi uunipeltiä leivinpaperilla ja laita uuni kuumenemaan 190 C-asteeseen.
Mittaa riisi-, manteli-, quinoa- ja maissijauhot sekä ruokasooda kulhoon.
Yhdistä toisessa kulhossa mascobadosokeri, öljy, margariini, vaniljajauhe, suola, kauramaito, psyllium ja appelsiininkuori. Ei haittaa, vaikka margariini ei sekoittuisikaan nesteiden sekaan tasaisesti.
Leikkaa suklaa terävällä veitsellä pieniksi paloiksi.
Sekoita kaikki ainekset ja vatkaa tehosekoittimella minuutin verran.
Nosta jäätelökauhalla tai lusikalla uunipelleille n. 14 kasaa ja paina niitä sormilla hieman litteämmiksi.
Paista keksejä yksi pellillinen kerrallaan esilämmitetyssä uunissa n. 10 minuuttia eli kunnes keksien reunat ovat saaneet hieman väriä. Anna keksien jäähtyä uunipellillä kymmenen minuuttia ennen niiden siirtämistä, sillä ne ovat uunista tullessaan hyvin pehmeitä, mutta jähmettyvät sittemmin.

* Varmista kauramaidon soveltuvuus, jos leivot keksejä keliaakikolle!

Maapähkinävoi-suklaapopkornit

2012-01-06T18:18:00.001+02:00

En usko, että näitä tarvitsee esitellä sen tarkemmin. Nimi jo kertoo, että hyvää on!

Maapähkinävoi-suklaapopkornit

5 dl popkornia*
50 g maidotonta suklaata
1 rkl maapähkinävoita
(1/8 tl suolaa, jos maapähkinävoi on suolatonta)

Valmista ensin popkorni.
Kun popkorni on vielä kuumaa, sulata suklaa vesihauteessa tai varovasti mikrossa. Sekoita sen joukkoon maapähkinävoi (sekä suola).
Kaada suklaamaapähkinävoi-ihanuus popkornien päälle ja sekoita siten, että kaikki popkornit ovat tasaisesti suklaiset.
Levitä popkornit leivinpaperin päälle mahdollisimman kauas toisistaan, jotta ne eivät ihan täysin takerru kiinni toisiinsa. Laita popkornit ulos (talvella) tai jääkaappiin jähmettymään.
Kun on syömisen aika, irrota popkorneja hieman toisistaan lusikkaa tai muuta vastaavaa apuna käyttäen ja jaa sopiviin annoskulhoihin. Suklaa sulaa nopeasti uudelleen, joten nämä kannattaa tarjoilla suoraan jääkaapista.

* Suosittelen kattilassa poksautettua ja suolaamatonta popkornia tähän tarkoitukseen. Tarvitset n. 1,5 dl maissinjyviä ja 1 rkl rypsiöljyä.

Ruokamuisteloita vuodelta 2011

2011-12-31T18:49:00.000+02:00

Vuodesta 2011 minulle jää monenlaisia leipomis- ja ruokamuistoja. Suurin osa niistä liittyy Vegaaniliiton toimintaan ja maistatuksiin – erityisesti Sikajuhliin – joista kaikista voi lueskella Tampereen ryhmän blogista. Kiitos kaikki ihanat!

Osallistuin kavereiden kanssa ravintolapäivään Fatmobile- ja Ysäridisco-ravintoloitsijana, ja ihan huippuja muistoja jäi molemmista ravintoloista mieleen.

Blogin marraskuisissa leipomisilloissa tehtiin keksejä ja pikkukakkusia porukalla ja mahtavalla meiningillä. Kiitokset kaikille mukanaolleille!

Suosikkileivonnaiseni tältä vuodelta on ehkä kardemummainen kesäkurpitsakakku, koska se on helppo tehdä yksinkertaisista aineksista ja se yllättää syöjänsä maullaan, koska sen ulkomuoto ei ole mitenkään erityisen ihmeellinen.

Kummitukset viidakkolomalla -kakku jää myös kummittelemaan mieleen miellyttävällä tavalla, sillä sen saaja piti siitä niin kovasti.

Louna-vauvalle tekemäni Lounatuulen laulu -kakkukolmikko oli sekin varsin ihana toteuttaa.

Kamomillan konditorian vuodessa ehdottomasti mukavin asia olivat kaksivuotissynttärit, joissa sain maistattaa blogista tuttuja herkkuja ja jutustella useiden mukavien ihmisten kanssa. Meinaa tulla vieläkin melkein vuoden jälkeen itku, kun muistelee, millaisia ihania kommentteja sain maistelijoilta leipomuksistani.

Ensi vuoden suunnitelmista en osaa vielä sanoa mitään muuta kuin sen, että toukokuun Vegfestin suunnittelu tulee viemään paljon aikaa, joten blogi saattaa hieman hiljentyä normaalista. Jonkinlaiset blogisynttärit aion taas järkätä ja varmaankin olla myös jollain tavalla mukana tulevissa ravintolapäivissäkin. Käytännön toteutus selvinnee sitten lähempänä.

Ihania vuoden viimeisiä tunteja kaikille lukijoille ja satunnaisille piipahtajille! Olkoon ensi vuosi yhtä makea kuin tämäkin...

Terkuin,

Satu ja Kamomilla

PS. Loppuun vielä viime hetken vinkki uuden vuoden juhlintaan kopioituna vuoden takaa: ongelmajätetinakenkien sijasta voi valaa sokeria!

Cayennepippuri-kaakaopiparkakut

2011-12-21T18:52:00.002+02:00

Vielä ehtii leipoa piparkakkutaikinan ja paistaa piparit jouluksi! Piparitaikinan voi maustaa vähän perinteisestä poikkeavalla tavalla – tässä tapauksessa kaakaolla ja cayennepippurilla. Jos eksoottiset piparkakut eivät kiinnosta, löytyy taviksempien piparkakkujen ohje täältä: kamomillankonditoria.blogspot.com/2010/12/vaaleat-piparkakut.html

Ohjeesta tulee noin kolme pellillistä piparkakkuja.

Cayennepippuri-kaakaopiparkakut

1 dl ruokosokerisiirappia (tai muuta siirappia)
1 dl mascobado- tai fariinisokeria
100 g vegaanista margariinia (katso lista täältä)
0,5 dl kaakaojauhetta
3,25 dl vehnäjauhoja
0,75 tl ruokasoodaa
1 rkl kanelia
0,5 tl neilikkaa
1 tl kardemummaa
0,5 tl cayennepippuria
0,25 tl suolaa
0,25 tl vaniljajauhetta

Mittaa ruokosokerisiirappi, mascobadosokeri ja margariini kattilaan. Kuumenna seos kiehuvaksi, nosta kattila pois liedeltä ja anna jäähtyä puolisen tuntia kylmässä vesihauteessa.
Mittaa loput aineet ensin erilliseen kulhoon ja sen jälkeen rasvaseokseen. Sekoita taikina tasaiseksi.
Peitä taikina kelmulla tai muovipussilla ja anna sen kovettua jääkaapissa seuraavaan päivään.
Siivilöi ohut kerros vehnäjauhoja työtasolle sekä kaulimen päälle, ja kaulitse taikina pienissä erissä kolmen millimetrin paksuiseksi levyksi. Leikkaa taikinasta kuvioita piparkakkumuoteilla.
Paista piparit 200 °C:ssa 4–5 min. Ensin kannattaa paistaa yksi yksinäinen pipari ja selvittää, kuinka monta minuuttia pipareiden paistuminen kestää juuri sinun uunissasi.
Poista piparkakut leivinpaperin kera uunipelliltä heti paistamisen jälkeen, sillä piparkakut jatkavat paistumistaan uunista tulon jälkeenkin kuumalla pellillä ja voivat tällöinkin vielä palaa. Uunista tullessaan piparkakut ovat melko pehmeitä, mutta kovettuvat nopeasti.

Tällä annostuksella pipareista tulee melko tulisia, joten jos suusi palaa helposti, voi cayennepippurin määrää pienentää vaikkapa 0,25 tl:seen. Taikinavaiheessa cayennepippuri maistuu miedommin kuin paistamisen jälkeen, joten pippuria annostellessa senkin voi ottaa huomioon.

Eläinystävälliset jouluvinkit

2011-12-18T15:36:00.001+02:00

Jouluhan se sieltä kohta saapuu! Tässä muutama vinkki joulun eläinystävällisiin jälkkäritarjoiluihin ja lahjoihin:

Kekseiksi kanelilampaita tai piparkakkuja.
Kuivakakuksi pähkinäisiä spelttiruutuja tai mausteista pähkinäkakkua.
Nameiksi parapähkinällä täytettyjä taateleita, siemen-pähkinänameja, raakasuklaata, daimintapaisia tai superhyvää hasselpähkinäfudgea.
Lahjaksi itsetehtyä vaniljasokeria tai kaakaojuomajauhetta.

Kaikki blogin muut jouluiset reseptit löytyvät tämän linkin kautta: kamomillankonditoria.blogspot.com/search/label/Joulu

Moni muukin blogi ja sivusto on tehnyt omat listauksensa joulua ja eläimiä ajatellen. Tässä niistä muutama:

Vegaanituotteet-sivusto on oiva apu vegaanisten tuotteiden etsintöihin! Sivuille on nyt lisätty oma osionsa jouluisille vegaanituotteille: vegaanituotteet.net/joulu. Sivulta löytyvät muun muassa kaikki lukuisat joulutorttutaikinat ja valmislaatikot.
Vegaaniliiton joulusivuilta löytyy paljon jouluisia reseptejä: www.vegaaniliitto.fi/joulu. Suosittelen erityisesti seesamtofua!
Animalialla on myös omat jouluvinkkisivunsa, joihin kannattaa tutustua: www.animalia.fi/joulu. Sivulta löytyy lahja-, siivous- ja ruokavinkkejä.
Chocohilistäkin löytyy vinkkilista joulupöydän tarjoiluista: chocochili.net/2011/12/vegaanin-joulu-2011. Erityisesti seitankinkkuohjetta kannattaa katsoa sillä silmällä.

Voi olla, että en ehdi päivittää blogia ennen joulua, joten toivottelen ihan vain varmuuden vuoksi onnellista joulua kaikille blogin lukijoille!

Kissallinen mokka-suklaatäytekakku

2011-12-17T22:06:00.000+02:00

Äitini täytti 60-vuotta, minkä johdosta järjestimme hänelle yllättävät synttärijuhlat. Hän luuli tulevansa taidenäyttelyn avajaisiin ystävänsä kanssa, mutta paikalla olikin sopivan iso läjä sukua ja kavereita.

Kaikki tarjoilut olivat vegaanisia ja alkoholittomia, joten ikään ja ruokavalioon katsomatta kaikki juhliin osallistuvat saattoivat syödä ja juoda ihan kaikkea:

Mokka-suklaatäytekakkua
Viiden tähden vegaanin juustokakkua
Pähkinäisiä spelttiruutuja
Tatun inkiväärikeksejä
Heinin ohra-soijarouhepasteijoita
Heinin tofu-pinaatti-maissipiirakkaa
Sadun siemensämpylöitä erinäisillä rehuilla, seitanleikkeleilla, Tartexilla ja Tofutti-tuorejuustolla höystettynä
Monenlaisia irtosnäksejä, kuten nallekarkkeja, karkkimatoja, Tonttu-konvehteja, karamellimanteleita, valkosipuli- ja seesamtikkuja, kaneliomenanameja ja kuivattuja, sokeroimattomia ananasrenkaita.

Kovasti tarjoiluja kiiteltiin, joten kiittelenpä minäkin Heiniä, joka teki suolaiset piirakat ja Tatua, joka leipoi inkiväärikeksejä.

Kakun päälle pääsivät poseeraamaan Viljo- ja Viivi-kissat. Ihan täsmällisiä kopioita en saanut tehtyä Arabian 24h-astioista, mutta eivätköhän nuokin kelpaa mustan kahvin ja suklaahippukeksien nautiskeluun..

Mokka-suklaatäytekakku

Kakkupohja on sama kuin hasselpähkinäisessä suklaatäytekakussa. Paistoin kaksi kakkua, joihin käytin yhteensä puolitoistakertaisen annoksen taikinaa. Kakkujen halkaisijat ovat 24 cm ja 16 cm.
Tasoitin ensin kummankin kakun pinnan, jonka jälkeen leikkasin ne kolmeen osaan. Kummankin kakun alle laitoin kakkupahviviritelmän, jotta kakkuja olisi helpompi siirrellä, ja jotta yläkakkua olisi helpompi leikata.
Kakku on kostutettu kahvilla. Käytin koko settiin noin desilitran verran kahvia.
Kakun välissä on soijavispistä ja Espressosuklaasta tehtyä suklaamoussea. Käytin koko kakkuun noin puoli purkkia Sure Whipiä ja 150 g suklaata. Osa suklaasta oli tavallista tummaa suklaata. Jos sinulla ei ole saatavilla kahvinmakuista suklaata, voit käyttää tavallista lehmätöntä suklaata ja lisätä massaan todella vahvaa kahvia. Suosittelen käyttämään pikakahvijauhetta, joka liotetaan pieneen määrään kuumaa vettä. Peruskahvista voi olla vaikea keittää tarpeeksi vahvaa, jotta se maistuisi täytteessä tarpeeksi, mutta joka ei löysentäisi massaa liikaa.
Kakku on kuorrutettu mokkakuorrutteella. Pursotukset on tehty jäljellejääneestä kuorrutteesta, johon lisäsin sopivasti kaakaojauhetta.
Koristeet on tehty elintarvikeväreillä värjätystä valkosuklaamassasta.

Mokkakuorrute

2 rkl kuumaa vettä
1,5 tl pikakahvijauhetta
150 g vegaanista margariinia (suosittelen Tummansinistä Keijua)
1–1,5 prk tomusokeria
ripaus vaniljajauhetta
miniripaus suolaa

Yhdistä vesi ja pikakahvijauhe pikakahvimönjäksi.
Vatkaa margariini vaahdoksi ja lisää sen joukkoon noin puolet tomusokerista.
Lisää mausteet, pikakahvimönjä ja sen verran tomusokeria, että saat helposti levitettävän mutta ei liian valuvan kuorrutteen.
Vatkaa kuohkeaksi.

Kummitukset viidakkolomalla

2011-12-10T23:13:00.000+02:00

Olipa kerran kummitustalo, jonka asukkaat olivat kyllästyneet kummitteluun. Heidän mielestään ei ollut yhtään hauskaa, että ihmiset juoksivat kirkuen karkuun heidät nähdessään tai jäykistyivät kauhusta paikoilleen ja joskus jopa pyörtyivät pelosta.
”Taidamme kaivata lomaa. Mitäs jos lähtisimme matkalle?” huokasi toinen kummituksista, sen jälkeen kun hän oli vahingossa pelästyttänyt postinjakajan jo kolmannen kerran samalla viikolla. ”Joo, lähdetään vaan!” huusi toinen kummitus ja riensi heti tutkimaan karttapalloa ja miettimään, minne päin he lähtisivät lomailemaan.

”Tuo näyttää hauskalta paikalta!” sanoi pienempi kummitus ja osoitti lakanankulmallaan paikkaa, jossa luki Sa-ha-ra. ”Keltainen on lempivärini, joten tuon täytyy olla kiva paikka lomailulle,” hän päätteli. ”Minä menisin mieluummin tänne, koska minun lempivärini on sininen!” huudahti toinen kummitus vaativasti. ”Tämän paikan nimi on At-lant-ti.”

Kummitukset eivät osanneet päättää, lähtisivätkö he Saharaan vai Atlanttiin lomalle, sillä kumpikin paikka näytti karttapallolla oikein houkuttelevalta. ”Minulla on ehdotus,” sanoi isompi kummitus hyvin tietäväisen näköisenä. ”Annetaan kohtalon ratkaista, minne lähdemme matkalle.” Toisen kummituksen mielestä tämä oli oikein hyvä idea.

Isompi kummitus peitti silmänsä huivilla ja toinen pyöräytti karttapallon liikkeelle. Toinen kummitus katsoi hyvin tarkasti, mihin silmänsä sitoneen kummituksen sormi osoitti karttapallon lopettaessa pyörimisen. ”Tässä lukee Ma-da-gas-kar. Onpas hauskankuuloinen lomailupaikka! Ja se on vielä vihreäkin, mikä on meidän molempien mielestä kiva väri!”

Kummitukset pakkasivat pikimmiten laukkunsa ja lähtivät matkaan. Madagaskarille saavuttuaan he suuntasivat heti lähimpään viidakkoon, sillä he olivat kuulleet puhuttavan, että viidakoissa oli viihtyisää seikkailla.

Hetken viidakossa kuljettuaan kummituksia alkoi kuitenkin vaivata nälkä, sillä he olivat unohtaneet pakata laukkuihinsa eväät. ”Voi ei! Mitä me nyt teemme?” valitti pieni kummitus. ”En minä vielä halua palata takaisin kotiin, sillä en ole mielestäni vielä lomaillut tarpeeksi.”

Kummitus alkoi itkeä lohduttomasti, eikä toisellakaan kummituksella ollut yhtään sen parempi mieli. He olivat niin masentuneita, etteivät huomanneet ympärilleen kokoontuneita viidakon eläimiä: tiikeriä, sammakkoa, käärmettä, papukaijaa eivätkä apinaa.

Vasta kun sammakko avasi suunsa ja kysyi, mikä hätänä, kummitukset havaitsivat viidakon olennot. Itkevä kummitus lopetti itkemisen, niisti nenänsä lakanansa helmaan ja kertoi hennolla äänellä, että heidän piti olla lomalla, mutta he olivat unohtaneet eväät kotiin kummitustaloon ja nyt heidän piti keskeyttää lomansa ja lähteä kotiin syömään.

Viidakon eläimet katsoivat toisiinsa tietävän näköisinä. ”Ette ole ennen tainneet käydä viidakossa?” kysyi käärme samalla, kun apina kiipesi pitkin puunrunkoa korkealle yläilmoihin ja papukaija lensi kohti toisen puun latvaa. ”E-emme olekaan. Mistä sen tiesit?” vastasi toinen kummituksista ihmeissään.

”Arvasin sen siitä, että jos olisitte olleet viidakossa aikaisemmin, niin tietäisitte täällä kasvavan vaikka kuinka paljon ruokaa,” vastasi käärme. Kummitukset näyttivät kamalan hämmästyneiltä, koska he eivät olleet koskaan kuulleet, että ruoka kasvaa jossakin. He olivat aina luulleet, että ruoka tulee kaupasta.

Hetken kuluttua papukaija ja apina palasivat muiden luokse mukanaan herkullisen värisiä hedelmiä. ”Mitäs jos pidettäisiin juhlat!” huudahti tiikeri ja kaikki olivat tiikerin kanssa samaa mieltä. Kummitukset ja viidakon eläimet pistivät saman tien pystyyn oikein hauskat kemut, joihin kutsuttiin kaikki viidakon asukkaat.

Kummituksista oli ihan kamalan kivaa tutustua monenlaisiin uusiin eläinkavereihin ja että kukaan uusista tuttavuuksista ei pelännyt heitä. Toisiksi kivointa kummitusten mielestä oli se, että he saivat maistella monen monituisia viidakon hedelmiä ja pähkinöitä. Kaiken kaikkiaan se oli kummitusten mielestä oikein hyvä viidakkoloma.

Tänään vietettiin erään viisivuotiaan synttäreitä viidakon hurjimmilla kummituskutsuilla, ja minulla oli kunnia valmistaa näihin kemuihin teemaan sopiva kakku. Koska juhlavieraiden joukossa oli pähkinäallergikko sekä gluteenittomalla ruokavaliolla oleva lapsi, leivoin kakun ilman pähkinöitä ja ilman gluteenia, jotta kaikki pääsisivät syömään samaa kakkua. Kakun matkaan laitoin tarinan kummituksista, jotka lähtivät lomalle viidakkoon. En itse päässyt osallistumaan kekkereihin, mutta sain kuulla, että siellä oltiin ihasteltu joukolla sekä kakkua että satua. On niin ihanaa ilahduttaa pieniä (ja isojakin) ihmisiä!

Gluteeniton suklaakakkupohja

1 rkl psylliumia
1 rkl pellavarouhetta
4 dl soijamaitoa (tai muuta gluteenitonta kasvimaitoa)
2 tl omenaviinietikkaa
0,5 tl vaniljajauhetta
0,5 tl suolaa
3 dl ruokosokeria
0,5 dl kaakaojauhetta
5 dl täysjyväriisijauhoa
1 dl hirssijauhoa
1 dl maissijauhoa
1 dl quinoajauhoa
1 tl ruokasoodaa
1,5 tl leivinjauhetta
150 g sulatettua vegaanista margariinia (katso lista täältä.)

Laita uuni kuumenemaan 175 C-asteeseen. Rasvaa ja jauhota kakkuvuoka. Muista käyttää gluteenittomia jauhoja jauhottamiseen! Tein kakun halkaisijaltaan 24-senttiseen irtopohjavuokaan, mutta muutkin kakkuvuokakoot käyvät, kunhan muistat, että erikokoisissa vuoissa kakut kypsyvät eri vauhdilla.
Yhdistä psyllium, pellavarouhe, soijamaito, omenaviinietikka, vanilja, suola ja sokeri ja sekoita niitä hetken aikaa voimakkaasti. Jos käytät sähkövatkainta, suosittelen käyttämään esiliinaa ja suojaamaan keittiön kaapinovet roiskeilta.
Mittaa jauhot, ruokasooda ja leivinjauhe erilliseen kulhoon ja sekoita. Gluteenittomat jauhot kannattaa siivilöidä ennen mittaamista – paitsi jos tykkää siitä, että leivonnainen rouskuu syödessä.
Kaada jauhot nesteiden joukkoon ja lisää mukaan vielä sulatettu margariini. Vatkaa sähkövatkaimella viitisen minuuttia.
Kaada taikina vuokaan ja paista esilämmitetyssä uunissa n. 55 minuuttia. Kakku on valmis, kun se tuntuu kevyeltä, sen reunat ovat hieman irronneet vuoan reunoista ja kun siihen työnnettyyn tikkuun ei jää taikinaa.
Anna kakun jäähtyä vuoassaan kymmenen minuuttia ennen irrottamista tai kumoamista. Jäähdytä kakku kunnolla ennen sen leikkaamista, kostuttamista, täyttämistä ja kuorruttamista.

Kakun muut osaset

Kakku on kostutettu veden, soijamaidon, kaakaon ja mascobadosokerin sekoituksella. Käytin kostutusta noin desilitran verran yhteen kakkuun. Koska kakku tuli lastenkutsuille, en halunnut käyttää kostuttamiseen kahvia, joka sopisi tähän myös hyvin.
Kakun välissä on soijavispistä ja sulatetusta vaaleasta maidottomasta suklaasta tehtyä moussea. Käytin Sure Whipiä, koska Soyatoo!:n soijavispiä ei valitettavasti tällä hetkellä ole saatavilla maahantuojallakaan.
Kuorrutteena on käytetty kaakaokuorrutetta ja pursotukset on tehty vihreäksi värjätystä vaniljakuorrutteesta.
Koristeet on tehty värjätystä valkosuklaamassasta. Tein ensimmäistä kertaa niin, että värjäsin massan vasta sen jähmettämisen jälkeen. Tein massan sen päivän aamuna, jonka iltana muotoilin koristeet. Liekö syy näissä molemmissa, mutta massaa oli hieman hankala käsitellä, koska se pehmeni nopeasti. Tästä johtuen kakun eläimet ovat hieman kumaraisia. Massa kyllä jähmettyy tosi nopeasti (parissa minuutissa!) huoneenlämmössä, joten pitkiä aikoja ei tarvitse odotella, että massaa voi taas käsitellä. Jos tarkoituksenasi ei ole saada aikaan montaa eri väriä, suosittelenkin värjäämään massan sen valmistusvaiheessa, sillä siten massan muovailu on helpompaa. Ei se nytkään ollut erityisen mahdotonta, mutta hieman normaalia haastavampaa.
Tasoitin kakun yläpinnan leikkaamalla sen veitsellä tasaiseksi. Käytin tämän ylijäämäpalan sekä ylijäämäkuorrutteen kakunjämänameihin, jotka kierittelin kookoshiutaleissa.

Koska vieraita oli tulossa juhliin aikamoinen sakki, tein myös varakakun, jonka päälle tein sokerimassasta kummituksia ihmettelemään.

Papukaija ja käärme olivat kuulemma olleet päivänsankarin suosikkieläimet. Tässä vähän lähikuvaa huonolla kameralla ja huonossa valossa kuvattuna. Vaikka kuvasin kakun ulkona kaikkein valoisimpaan aikaan, oli kamera silti sitä mieltä, että pitää käyttää salamaa.

Kuvasta löytyy myös mangoja, appelsiineja sekä maapähkinöitä eli hyvät viidakkoeväät!

Pähkinäiset spelttiruudut

2011-12-09T09:53:00.003+02:00

Tässä ohje joulun makuiselle ja helpolle kuivakakulle, joka paistetaan yksinkertaisesti uunipellillä. Tätä varten ei siis tarvitse rasvailla ja jauhotella kakkuvuokaa tai miettiä, että onko kakku varmasti jo kypsä. Tosin, jos näin haluaa tehdä (tai jos ei halua tosi isoa kakkua, kuten tämä), voi ohjeen puolittaa ja paistaa kakun piirakka- tai kakkuvuoassa.

Pähkinäiset spelttiruudut
Pohja

6 dl kauramaitoa (tai muuta kasvimaitoa)
2 dl öljyä
2 tl pellavarouhetta
3 dl sokeria
0,5 tl suolaa
2 tl kardemummaa
8 dl puolikarkeita spelttijauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl ruokasoodaa

Pähkinä-muruseos

6 dl pähkinöitä (esimerkiksi saksan- ja hasselpähkinöitä)
2 dl mascobadosokeria (tai fariinisokeria)
1 tl vaniljajauhetta
4 tl kanelia
5 dl täysjyväspelttijauhoja
200 g sulatettua vegaanista margariinia (lista löytyy täältä.)

Levitä uunipellille leivinpaperi ja laita uuni kuumenemaan 190 C-asteeseen.
Sekoita kauramaito, öljy, pellavarouhe, sokeri. suola ja kardemumma. Siivilöi ensin toiseen kulhoon spelttijauhot, leivinjauhe ja ruokasooda, sekoita ne ensin keskenään ja lisää sen jälkeen nesteiden joukkoon. Levitä taikina tasaiseksi kerrokseksi uunipellille.
Murskaa pähkinät karkeaksi tai hienoksi rouheeksi tehosekoittimessa tai leivinlaudan päällä veitsellä. Sekoita kaikki muruseoksen ainekset keskenään ja ripottele pohjataikinan päälle suht tasaisesti.
Paista esilämmitetyssä uunissa n. 30 minuuttia eli kunnes leivonnaisen pinta on kauniin ruskea ja siihen työnnettyyn tikkuun ei jää ulosvedettäessä taikinaa. Anna jäähtyä kunnolla, leikkaa annospaloiksi ja nautiskele.

Eettiset joulumarkkinat viikonloppuna!

2011-12-01T21:54:00.000+02:00

Heipparallaa kaikille!

Tulevana viikonloppuna Helsingin Kaapelitehtaalla järjestetään Eettiset joulumarkkinat, jonne toivotan kaikki hyvän omantunnon lahjoista kiinnostuneet tervemenneiksi. Markkinat ovat Eläinoikeusyhdistys Faunan, Animalian ja Helsingin Maan ystävien käsialaa. Yhdistysten mielestä "joulun hyvän tahtoisuuden tulisi ulottua omasta lähipiiristä myös muihin ihmisiin, eläimiin ja ympäristöön." Olen täysin samaa mieltä ja siksi onkin ihan huippumahtavaa, että koko tapahtuman tarjonta on mahdollisimman ympäristö- ja ihmisystävällistä ja kaiken tämän lisäksi ihan kokonaan vegaanista!

Eettisten joulumarkkinoiden nettisivut lisätietoineen, lahjavinkkeineen ja resepteineen löytyvät osoitteesta www.eettisetjoulumarkkinat.net. Tapahtuma löytyy myös Facebookista, jonka kautta sitä on kätevä mainostella FB:a käyttäville kavereille.

Menkää sinne!

Lehtikaalisipsit

2011-11-29T22:50:00.000+02:00

Terveellisiä sipsejä!

En oikeastaan koskaan aikaisemmin ole tutustunut lehtikaaliin sen paremmin, vaikka syytä olisi: se sisältää ison määrän rautaa, kalsiumia, C-vitamiinia, K-vitamiinia, proteiinia ja mitä vielä. Harmillista on, että lehtikaalin saatavuus on aika heikkoa ainakin Tampereella, joten eipä sitä ole sitten siitäkään syystä tullut ostettua.

Koska ylisanoin ryyditettyihin lehtikaalisipsiohjeisiin (kale chips) törmää todella usein amerikkalaisissa blogeissa, keittokirjoissa ja keskustelufoorumeilla, halusin ehdottomasti kokeilla tehdä niitä itsekin. Yllätyin siitä, kuinka helppoa niiden valmistaminen on ja kuinka rapeita niistä ihan oikeasti tulikaan.

Lehtikaali maistuu raakana voimakkaan karvaalta ja se vaatii reipasta pureskelua. Sipseiksi paahdettuna se sen sijaan tuoksuu ja maistuu mukavasti, mutta ei häiritsevästi, kaalilta ja rouskahtaa hampaissa, kuten sipsien kuuluukin.

Lehtikaalisipsit

100 g lehtikaalia
2 tl oliiviöljyä
ripaus suolaa

Ota lehtikaalin varresta tiukasti kiinni ja vedä siitä lehdet irti. Revi lehdet suupalan kokoisiksi paloiksi. Huuhtele lehtikaali ja kuivaa hyvin. Kuivaa lehdet keittiöpyyhkeeseen tai talouspaperiin tai jos omistat sellaisen, niin käytä salaattilinkoa. Jos lehdet ovat uuniin mennessään märkiä, ne höyrystyvät pehmeiksi, eivätkä paahdu rapeiksi.
Laita lehtikaali kulhoon ja kaada päälle oliiviöljyä sekä ripaus suolaa. Hiero öljy ja suola lehtikaaliin käsilläsi siten, että kaikki lehdet ovat tasaiseksi öljytyt.
Asettele lehtikaalin palaset uunipellille leivinpaperin päälle siten, että lehdet eivät ole toistensa päällä, jotta ne pääsevät paahtumaan eivätkä höyrystymään.
Paista lehtikaalin palasia 175-asteisessa uunissa n. 10 minuuttia ja tarkkaile niitä koko ajan. Sipsit ovat valmiit, kun ne ovat reunoiltaan hieman ruskeat, mutta eivät palaneet. Omat sipsini valmistuivat n. 7 minuutissa.
Rouskuttele menemään!

Ohjeen annos mahtuu kerrallaan uunipellille, mutta siitä riittää syötävää korkeintaan kahdelle vain vähän sipsinhimoiselle henkilölle. Jos siis valmistat sipsejä bileisiin tai muuten vain isommalle porukalle, kannattaa ohje moninkertaistaa. Paista sipsit kuitenkin useammassa erässä, jotta niille ei käy, kuten reseptissä jo kahteen kertaan varoiteltiin.

Omena-manteli-chaipuustit

2011-11-29T15:29:00.001+02:00

En ole mikään erityinen teenjuoja, mutta sattuneesta syystä kotiini on viime toukokuun jälkeen eksynyt monenlaisia tee- ja haudukepaketteja. Suosikkiteeni on edelleen perinteinen musta tee kauramaidolla (ja ehdottomasti ilman sokeria!), mutta kakkossuosikikseni ovat päätyneet vahvasti mausteiset teet, kuten chait.

Tänään mieleni teki leipoa korvapuusteja, joihin perinteisesti laitetaan kanelia ja kardemummaa. Halusin kokeilla puusteihin myös muita chaimausteita ja koska keittiöstämme löytyi myös puolitoista omenaa ja manteleita, rullasin nekin puustien sisään.

Alla on ohje tänään käyttämälleni täytteelle, mutta voit huoletta käyttää mausteita oman maustekaappisi ja makusi mukaan. Olin tosi varovainen mausteiden kanssa, joten mausteita voinee käyttää tuplamääränkin ilman pelkoa liian tulisista puusteista.

Pullataikinan ohjeen löydät täältä: kamomillankonditoria.blogspot.com/2010/08/pullat-ja-puustit.html.

Omena-manteli-chaitäyte

1/4 tl kardemummaa
3/4 tl kanelia
1/4 tl neilikkaa
1/8 tl fenkolia
1/8 tl mustapippuria
1/2 tl tuoretta inkivääriä (tai 1/4 tl kuivattua)
2 rkl fariinisokeria
1–2 omenaa
1 dl manteleita
vegaanista kasvimargariinia (ks. lista täältä)

Valmista mausteseos sillä aikaa, kun pullataikinasi kohoaa. Jos mausteesi eivät ole jauheena, hienonna ne esim. huhmareessa. Sekoita niiden joukkoon fariinisokeri.
Raasta omena karkealla terällä ja hienonna mantelit karkeaksi rouheeksi veitsellä. Yhdistä omenat ja mantelit mausteiden ja sokerin sekaan.
Kaulitse pullataikina noin sentin paksuiseksi levyksi ja levitä sen päälle ohut kerros margariinia. Ripottele täyte taikinan päälle suht tasaiseksi kerrokseksi. Rullaa taikina tiiviiksi rullaksi, leikkaa n. 20 palaksi ja siirrä ne kahdelle uunipellille. Paina niiden keskelle kolo peukaloillasi.
Laita uuni kuumenamaan 225 °C:en ja anna puustien kohota sen aikaa liinan alla. Paista korvapuusteja 8–12 minuuttia eli kunnes ne ovat saaneet kauniin värin.

Voit halutessasi voidella korvapuustit ennen paistamista esimerkiksi vaniljasoijavanukkaalla. Lisää vinkkejä pullan voiteluun löydät täältä: kamomillankonditoria.blogspot.com/2011/02/pullan-voiteleminen.html

Turnipsikaakkuset

2011-11-23T22:19:00.003+02:00

Uudessa mustassa etsitään marraskuun ajan uudenlaista innoitusta tuttujen juuresten käyttöön. Lanttu ja punajuuri ovat saaneet jo omat reseptinsä, ja palsternakan ja nauriin reseptejä vielä odotellaan. Siinä vaiheessa kyllä nauratti, kun kuulin saaneeni Puolitiessä-blogin Annilta haasteen lähteä mukaan naurisreseptin kehittelyyn. Vaikka teenkin tänne silloin tällöin suolaisia leivonnaisia, halusin ehdottomasti käyttää naurista makeaan leivonnaiseen ja erityisesti vielä sillä tavalla, että nauris myös maistuu valmiissa leivonnaisessa.

Syön nauriini yleensä raakana. Suosikkinaurislajikkeeni on valloittavan makea hunajanauris. Päätin kuitenkin tällä kertaa jättää elävän ravinnon naurisleivonnaiset tekemättä ja lähestyä asiaa toiselta kantilta. Juuresten ja vihannesten käyttö leivonnaisissa on meille tuttu juttu lähinnä porkkanakakusta, mutta ainakin tuolla toisella puolen Atlanttia myös kesäkurpitsaa, punajuurta ja palsternakkaa käytetään paljon kakkujen ja muiden herkkujen raaka-aineena.

Oma naurisluomukseni sai mausteideansa kesäkurpitsa- ja porkkanakakun mausteista. Erityisesti muskottipähkinä on sellainen mauste, jota meilläpäin käytetään kovin vähän – itse käytin tähän hommaan kokonaista muskottipähkinää, josta raastoin sopivan määrän, mutta myös valmiiksi jauhettu muskottipähkinä toki käy. Muotonsa naurisleivonnaiseni sai edelleen niin kovin trendikkäistä cupcake-leivonnaisista, jotka nekin taitavat olla alunperin kotoisin Yhdysvalloista. Porkkanakakusta tuttuun tyyliin kuorrutin kakkuset soijatuorejuustokuorrutteella. Parasta oli askarrella pienet koristeet kakkusten päälle!

Turnipsikaakkuset (n. 10 kpl)

1 dl kauramaitoa tai muuta kasvimaitoa
0,75 dl öljyä
1,5 dl fariinisokeria (tiiviisti mittaan pakattuna)
0,25 tl kristallisuolaa
2 tl kanelia
0,5 tl neilikkaa
1 tl kardemummaa
0,25 tl vaniljajauhetta
0,25 tl muskottipähkinää
0,25 tl maustepippuria
1 dl naurisraastetta
2,5 dl vehnäjauhoja
0,75 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa

Vuoraa muffinssipelti muffinssivuoilla ja laita uuni kuumenemaan 190 °C:en. (Jos sinulla ei ole muffinssipeltiä, käytä uunissa leviämättömiä amerikan-, folio- tai italianvuokia.)
Sekoita kauramaito, öljy, fariinisokeri, mausteet ja naurisraaste keskenään.
Siivilöi toiseen kulhoon vehnäjauhot, leivinjauhe ja ruokasooda. Sekoita ne ensin keskenään ja sen jälkeen nesteiden sekaan. Vältä ylisekoittamasta, jotta taikinasta ei tule sitkoisaa.
Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista esilämmitetyssä uunissa 18-20 minuuttia eli kunnes kakkuset ovat kypsiä. Kypsän kakkusen tunnistaa siitä, että se on pinnaltaan kauniin värinen, eikä siihen tökättyyn tikkuun jää taikinaa.
Anna kakkusten jäähtyä kunnolla ennen niiden kuorruttamista.

Soijatuorejuustokuorrute

100 g maustamatonta soijatuorejuustoa (Tofutti)
0,25 tl vaniljajauhetta
n. 6 dl tomusokeria

Vatkaa soijatuorejuusto, vanilja ja puolet tomusokerista tasaiseksi tahnaksi sähkövatkaimella. Lisää tomusokeria sen verran, että kuorrute on jämäkkää, mutta ei vielä liian kovaa pursotettavaksi.
Pursota kauniita tötteröitä jäähtyneiden nauriskakkusten päälle.
Askartele halutessasi nauriskoristeet sokerimassasta ja viimeistele kakkuset niillä.

Miltä ne sitten maistuivat? Avomiestäni lukuunottamatta muut kakkusten syöjät tykkäsivät niistä epäilyttävän paljon. Kakkusia kommentoitiin muun muassa uuden ja jouluisen makuisiksi. Omalta osaltani nauriskakkuset taitavat päätyä huumorireseptiosastolle: ne eivät maistu pahalta, mutta kuitenkin näin äkkiseltään sen verran vierailta, että en lähtisi tarjoilemaan niitä sille kaikkein eniten kasvisruoan hyvää makua epäilevälle henkilölle – juureksia työkseen syövät hipit (joihin itsekin siis kuulun) ovat sitten asia erikseen.

Ravintolapäivän Café Ysäridisco

2011-11-21T20:37:00.001+02:00

Harmittelimme viime kesänä kaveriporukalla sitä, että missään ei järjestetä ysäridiscoa. Tämä harmittelu tuli mieleen siinä vaiheessa, kun päätimme laittaa ravintolan pystyyn nyt kolmantena ravintolapäivänä. Näin sai alkunsa kahvila, jonka taustamusana soivat yhdeksänkymmentä luvut ~~pahimmat~~ parhaimmat techno- ja dancebiisit. Kai muistat vielä Dr. Albanin, Haddawayn, 2 Unlimitedin, Aquan, Sash!:n, Solid Basen ja muut huippubändit?

Ruokalistalle valikoitui pientä suolaista eli pitsapaloja ja burgereita sekä makeita herkkuja, kuten pikkukakkusia ja juustokakkua. Illan hittijuoma oli selkeästi vaahtokarkkikaakao! Syömiset ja juomiset oli nimetty ysäriltä tuttujen tv-sarjojen ja elokuvien mukaan.

Speden spelien spitsapaloista löytyi soijarouhe-tomaattikastiketta, paprikaa ja soijajuustoa sekä hieman vaihdellen ananasta, oliiveja, punasipulia ja aurinkokuivattuja tomaatteja.
Toinen suolainen eli Beverly Hillsin burgeri sisälsi seitanpihvin, itsetehtyä kurkkusalaattia, tomaattia, salaattia ja pellavamajoneesia vastaleivotun sämpylän välissä. Seitanpihvi oli valmistettu Viidentähden vegaanin eli Chocochilin Elinan ohjeella sillä erotuksella, että sen taikinaan lisättiin sopivasti tuoretta valkosipulia.
Kaunottarella ja Hirviöllä oli omat pikkukakkusensa. Kaunotar koostui vaniljapohjasta ja cashewpähkinäkuorrutteesta (ohje alla) ja Hirviö gluteenittomasta suklaapikkukakkusesta ja kaakaoisesta kaksivärisestä tomusokerikuorrutteesta.
Jurassic Parkin juustokakkuja oli kahta laatua: sitruunainen tehtiin jälleen Viiden tähden vegaanin ohjeella ja vadelmainen kookos-limejuustokakku tehtiin omalla ohjeella, jonka lisäilen tänne myöhemmin.
Matrixin mokkapalat tehtiin kaksinkertaisella mehevien mokkapalojen ohjeella ja koristeltiin rouhituilla pistaasinsydämillä.
Juomapuolesta vastasivat Viidakon Ykän vaahtokarkkikaakaon lisäksi Lastentarhan kytän limsa, Tuomion päivän Terminator-tee ja Kapteeni Planeetan kahvi.

Kaikki tarjoilumme olivat vegaanisia, minkä lisäksi niissä käytettiin mahdollisimman paljon luomua ja reilun kaupan tuotteita. Tästä huolimatta meillä oli sen verran halvat hinnat, että muutama asiakas halusi ehdottomasti maksaa ylimääräistä. Kahvilamme tuotti jonkin verran voittoa, ja se käytetään ensi toukokuun Vegfest-tapahtuman hyväksi jollakin kivalla tavalla.

Pitsa teki kauppansa! Sitä sai halutessaan terästää valkosipuliöljyllä.

Pitkä valokaapeli johdatteli discoilijat Kauppakadulta sisäpihalle, jonne kahvilatelttamme oli pystytetty.

Asiakkaiden tarkkaa lukumäärää on vaikea tietää, mutta veikkauksemme on, että heitä kävi illan aikana lähemmäs sata!

Valokaapeli ei kauheasti valaissut pimeässä illassa, joten kuvasin makeat tarjoilut sisätilojen paremmissa valoissa.

Kaunottaren kuorrute (riittää 25 pikkukakkuseen)

1 prk (170 g) cashewpähkinävoita
100 g vegaanista margariinia (lista löytyy täältä)
0,25 tl vaniljaa
n. 1 pkt tomusokeria
1–2 rkl kauramaitoa

Vatkaa cashewpähkinävoi, margariini ja vanilja sähkövatkaimella tasaiseksi.
Lisää puolet tomusokerista ja vatkaa kuohkeaksi.
Lisää ruokalusikallinen kauramaitoa ja sen verran tomusokeria, että saat jämäkän, mutta helposti levitettävän tahnan. Jos tahna on liian jämptiä, lisää hieman kauramaitoa, ja jos taas liian löysää, lisää tomusokeria.
Pursota tai levitä veitsellä pikkukakkusten päälle.

Ysäridiscossa oli tietysti ysärirekvisiittaa, kuten fanitus-t-paitoja, NHL-lippiksiä ja ei-niin-massiivinen discopallo. Muutama uskalias otti muutamia tanssiaskeleitakin illan aikana!

Ysäridiscosta tehtiin etukäteisjuttu Tampereen yliopiston toimittajaopiskelijoiden Utain-lehteen, minkä lisäksi Ysäridisco mainittiin sunnuntain Aamulehdessä. Myös ensi keskiviikon Tori-lehteä kannattaa vilkuilla sillä silmällä.

Seuraavan kerran ravintolapäivää vietetään helmikuussa. Mitäköhän silloin keksittäisiin? Kaurajätskikioski?

Ravintolapäivä tulee Ysäridiscoillen!

2011-11-13T15:02:00.003+02:00

Ravintolapäivänä eli lauantaina 19.11. klo 18 alkaen laitetaan Tampereella bassot täysille ja jorataan itsemme lämpimiksi! Bilepaikkana toimii Kauppakatu 4:n sisäpiha, jonne pääsee Runsaudensarvi-kaupan oven viereisestä porttikongista.

Café Ysäridisco tarjoilee pieniä suolaisia ja makeita naposteltavia, joiden herkullisuudessa ei ole mitään rajaa! Syömisen ohessa voi kuunnella parhaimpia ysärihittejä ja muistella salihousuja, vyölaukkuja ja koulun liikuntasalin discon hienoja tanssiliikkeitä.

Café Ysäridisco tarjoaa seuraavanlaisia antimia:

Pikkusuolaiset
- Speden spelien spitsapala 1 €
- Beverly Hillsin burgeri 2 €

Pienet makeat
- Jurassic Parkin juustokakku 1 €
- Kaunottaren ja hirviön pikkukakkuset 1 €
- Matrixin mokkapala 0,50 €

Juomat
- Kapteeni Planeetan kahvi 0,50 €
- Tuomion päivän Terminator-tee 0,50 €
- Viidakon Ykän vaahtokarkkikaakao 1 €
- Lastentarhan kytän limsa 1,5 €

Ysäridiscon ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, joten pikkupurtavillamme on myös pikkuiset hinnat. Kahvilamme tarjoilut on valmistettu alusta asti ihan itse sekä mahdollisimman pitkälle reilun kaupan ja luomuraaka-aineista. Ruokamme maistuvat ihan kaikille, mutta erityisen hyvin ne käyvät allergikoille ja vegaaneille. Myös gluteenittomia ja pähkinättömiä vaihtoehtoja on saatavilla!

Be there...
...or be square!

Tapahtuma löytyy toki myös Facebookista! Ravintolapäivän sivut löytyvät osoitteesta ravintolapaiva.com.

Lämmittävä juustokakku

2011-11-06T16:41:00.000+02:00

Olen jo pitkään halunnut testata suolaisen juustokakun valmistamista. Koska jääkaapista löytyi kaikenlaisia tarveaineita, oli tänään se päivä, jolloin ryhdyin tuumasta toimeen. Hyvin hyytyi ja hyvältä maistui!

Pohja olisi ehkä saanut olla vähän paksumpi, mutta kyllä se toimi näinkin. Käytin irtopohjavuokaa, jonka halkaisija on 24 cm. Näin ollen kakusta tuli suht matala, mutta koska se on maultaan aikas intensiivinen eli hapan, kirpeä ja lempeästi tulinen, riittävät pienetkin palat hyvin. Voit halutessasi paistaa kakun myös pienemmässä vuoassa, jolloin siitä tulee korkeampi, mutta tällöin paistoaika on hieman pidempi.

Lämmittävä juustokakku

Pohja

100 g hapankorppuja
50 g vegaanista margariinia (katso lista täältä.)
1 rkl kauramaitoa (tai muuta kasvimaitoa, kasvislientä tai vettä)

Täyte

1 prk Tofutti valkosipuli-yrtti-soijatuorejuustoa
1 prk maustamatonta soijajogurttia yön yli valutettuna
2 rkl sitruunamehua
1 rkl perunajauhoja
1 tuore chili
1 tuore paprika
1 valkosipulinkynsi (tai enemmän, minulta löytyi vain yksi)
1 sipuli
1 dl aurinkokuivattua tomaattia (kuivaa tai öljyyn säilöttyä)
0,25 tl suolaa
1 tl ruokosokerisiirappia tai sokeria
1 tl paprikajauhetta
tuoretta basilikaa (massan sekaan ja koristeeksi)

Aloita juustokakun valmistaminen valuttamalla soijajogurttia vähintään kaksi tuntia tai mieluiten yön yli. Ohjeet löydät täältä.
Murenna hapankorput tehosekoittimessa mahdollisimman pieniksi murusiksi, mutta ei kuitenkaan jauhoksi. Voit murentaa hapankorput myös käsin, mutta ota huomioon, että hapankorput ovat melko terävää tavaraa. Sekoita hapankorppumurska margariinin ja kauramaidon kanssa tasaiseksi.
Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin. (Jos sinulla ei ole irtopohjavuokaa, voit levittää leivinpaperin minkä tahansa muun vuoan pohjalle. Rypistä paperi ensin pieneksi mytyksi, minkä jälkeen sen levittäminen vuoan myötäisesti käy helposti.) Painele hapankorppuseos vuoan pohjalle tiiviiksi ja tasaiseksi kerrokseksi.
Valmista täyte. Sekoita soijatuorejuusto ja valutettu jogurtti. Yhdistä perunajauhot ensin sitruunamehun kanssa ja lisää ne sitten juustomassaan.Liota aurinkokuivattuja tomaatteja hetken aikaa kuumassa vedessä ja valuta ne. (Jos käytät öljyyn säilöttyjä tomaatteja, valuta niistä öljy mahdollisimman hyvin. Säilytä öljy ja käytä sitä maustamiseen tai paistamiseen.) Pilko kasvikset pieniksi kuutioiksi ja sekoita ne juustomassan kanssa.
Levitä massa pohjan päälle tasaiseksi kerrokseksi ja paista 190-asteisessa uunissa n. 30 minuuttia eli kunnes kakku on hyytynyt. Anna juustokakun jäähtyä, ennen kuin irrotat sen vuoastaan. Koristele tuoreella basilikalla.

Tällä kertaa suklaata raakana, kiitos!

2011-11-06T01:42:00.005+02:00

Uskaltauduin tekemään raakasuklaata elämäni toisen kerran ihan itse ilman muiden opastusta. Ensimmäinen kerta ei oikein sujunut, koska en saanut aineksia sekoittumaan keskenään ja lopputulos maistui liikaa kookosöljyltä. Tällä kertaa raakasuklailu sujui oikein hyvin niin sekoittumisen kuin maunkin suhteen, koska jätin kookosöljyn kokonaan pois.

Itselläni ei ole mitään suuren suurta Raakasuklaa tekee elämän hyväksi ja parantaa maailman -agendaa, vaikka mielelläni raakasuklaata syönkin. Lähinnä pidän sen mausta ja erityisesti siitä, että sen voi tehdä itse. Sama makujuttu koskee myös muita niin sanottuja superfoodeja: syön inkamarjoja, koska pidän niiden mausta, mutta on toki ihan kiva, että ne sisältävät myös paljon ravintoaineita. Gojimarjoista en sen sijaan ole koskaan innostunut, enkä ymmärrä, miksi niiden tunkkaista makua ja kuivakkaa suutuntumaa hehkutetaan niin paljon – itseäni niissä kiinnostaa ainoastaan niiden kauniin syvä punainen väri. (Tähän väliin anteeksipyyntö tästä avautumisesta.)

Raakasuklaareseptejä on netti pullollaan. Tässä yksi lisää.

Kamomillan raakasuklaa

50 g kaakaovoita
2 rkl raakakaakaojauhetta
1 rkl riisilesejauhetta eli tocotrienolsia
1 rkl lucumajauhetta
0,25 tl ruususuolaa
ripaus vaniljaa
1 rkl agavesiirappia
Sattumiksi sekaan tai koristeeksi pinnalle kaakaonibsejä, inkamarjoja, kookoshiutaleita tai cashewpähkinöitä

Pilko kaakaovoi veitsellä mahdollisimman pieneksi ja sulata se lämpimässä (ei kiehuvassa) vesihauteessa.
Lisää loput aineet ja sekoita tasaiseksi. Jos haluat suklaan sekaan sattumia, niin sekoita ne tässä vaiheessa massan sekaan.
Kaada suklaamassa muotteihin tai pieneen rasiaan leivinpaperin päälle. Ripottele koristeet päälle, niin halutessasi.
Anna suklaan kovettua syöntikuntoon pakastimessa tai jääkaapissa.

Mainostauko

Superfoodeista ihan muihin superkivoihin asioihin! Seuraava Ravintolapäivä on lauantaina 19. marraskuuta, ja blogin herkkuja pääsee tuolloin maistelemaan livenä. Café Ysäridisco avautuu asiakkaille Kauppakatu 4:n sisäpihalla klo 18. Luvassa on makeaa ja suolaista pikkupurtavaa sekä discoilua 1990-luvun parhaimpien techno- ja dancehittien tahtiin. Kahvilaa voi mainostella kavereille Facebookissa. Kirjoitan siitä tietysti tännekin lisää, kunhan saamme päätettyä, mitä ruokalistamme pitää sisällään.

Ihanaa maailman vegaanipäivää eilen!

2011-11-02T07:17:00.000+02:00

Haluan toivottaa kaikille blogin lukijoille hyvää eilistä maailman vegaanipäivää!

Eilinen (ja toissapäivä) meni sellaisessa tohinassa, etten ehtinyt kirjoittaa näitä tärkeitä toivotuksia blogiin! Oman vegaanipäivän aattoni vietin leipoen alla olevia pikkukakkusia ja eilisen vietin Tampereen keskustorilla jakamassa niitä.

Vegaaniliitolla oli Maailman vegaanipäivän kunniaksi Tampereella maistatus Oikeutta Eläimille -yhdistyksen ja Animalian kanssa. Tapahtumassa maisteltiin hasselpähkinäpikkukakkusia, Myllärin luomuriisipiirakoita ja munatonta voita. Oli ihan mahtavaa maistattaa, koska saimme todella positiivista palautetta!

Kiitos kaikille eiliseen maistatukseen osallistuneille maistelijoille ja maistattajille!

t. Satu

PS. Leipomisillat alkavat maanantaina ja mukaan mahtuu vielä. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät täältä.

Vegaanin kakku

2011-10-25T20:50:00.001+03:00

Otsikko on hämäystä. Ei siksi, etteikö tämä olisi vegaanille sopiva kakku, vaan siksi, että vegaanin kakkuja on maailma pullollaan. Reseptien etsintä kannattaa aloittaa vaikkapa eräästä Kamomillan konditoria -nimisestä blogista ja sen linkkilistasta sekä kirjastoista ja kirjakaupoista.

Olen kertonut jo monta kertaa aiemminkin, että luulin pitkään (siis todella pitkään!) tämän vegaanin kakuksi nimetyn banaanisuklaakakun olevan ainoa vegaaninen leivonnainen maailmassa. Olen leiponut tätä kakkua kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja. Olen syönyt tätä niin synttäreillä, jouluna, festarieväänä, piknikillä, aamupalaksi, iltapalaksi ja taas synttäreillä ja jouluna ja festarieväänä ja niin edelleen.

Jännää on se, että kyllästyin tähän kakkuun vasta siinä vaiheessa, kun hoksasin, että vegaanileipurien pöytälaatikoista löytyy tosi paljon muitakin reseptejä. En tiedä, johtuiko kyllästymättömyys siitä, että ihan tosissani luulin tämän olevan ainoa vegaaniherkku (taateleiden ohella) koko universumissa vai siitä, että tämä on oikeasti hyvää. Tänään tein tätä ensimmäistä kertaa ehkä moneen vuoteen ja totesin, että kumpikin vaihtoehto lienee paikkansapitävä. Kakku on tosi hyvää!

Reilun kaupan viikon kunniaksi merkitsen reseptiin kaikki ne ainekset, jotka on erittäin helppo löytää reiluina. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin öljyn sijasta 150 g kasvimargariinia, eikä vaniljajauheesta oltu tuolloin varmaan tässä maassa kuultukaan.

Vegaanin kakku

3 reilun kaupan banaania
1 dl soijajauhoa
2 dl vettä
0,75 dl reilun kaupan kaakaota (tai carobjauhetta tai molempien sekoitusta)
0,5 tl jauhettua vaniljaa (tai 1 rkl vaniljasokeria)
1 tl suolaa
1 dl öljyä
3 dl reilun kaupan sokeria
1 tl ruokasoodaa
5 dl vehnäjauhoja

Rasvaa ja jauhota iso kuivakakkuvuoka ja laita uuni kuumenemaan 175 C-asteeseen.
Muussaa banaani haarukalla. Soseen ei tarvitse olla sileää, vaan siinä voi olla hieman sattumia.
Sekoita banaanin sekaan soijajauho, vesi, kaakaojauhe, vanilja, suola, öljy ja sokeri.
Lisää ruokasooda ja vehnäjauhot ja sekoita tasaiseksi.
Kaada kakkuvuokaan ja paista esilämmitetyssä uunissa noin tunnin ajan. Kakku on kypsä, kun siihen tökättyyn tikkuun tai veitseen ei jää ulosvedettäessä taikinaa.
Anna kakun jäähtyä vuoassaan kymmenisen minuuttia ja kumoa se sitten sopivalle vadille. Anna jäähtyä, tai jos et malta odottaa, niin syö se hieman lämpimänä.

Huijasin! Oli minulla toinenkin vegaaninen leivontaohje! Se on tämä sama resepti, mutta muffinsseiksi muunneltuna. Valmista taikina ohjeen mukaan, mutta paista se muffinssivuoissa. Lämpötila on n. 190 astetta ja paistoaika n. 15 minuuttia. Kypsyystestin voi tehdä myös muffinsseille.

Reilun leipurin niksit

2011-10-23T13:54:00.000+03:00

Reilun kaupan viikko alkaa huomenna, mistä johtuen halusin kirjoittaa tästä tärkeästä asiasta Kamomillan konditorian lukijoillekin. Reilu kauppa on varmasti monille meistä tosi tuttu juttu. Reilun kaupan banaanit, kahvi, tee ja suklaa ovat meille jo ihan arkisia asioita, joita osaamme etsiä kauppareissuillamme. Reilun kaupan tuotteiden listaus ei kuitenkaan pääty tähän, vaan morjestava ihmishahmo -logon voi löytää vaikka minkälaisten tuotteiden pakkauksista: hedelmät, pähkinät, keksit, virvoitus- ja energiajuomat, leikkokukat, puuvillavaatteet ja -vanut, kosmetiikka, jalkapallot ja niin edelleen. Listaan Suomessa saatavilla olevista reilun kaupan tuotteista voi tutustua Reilun kaupan yhdistyksen nettisivuilla.

Tunnetuin viljelijälle koituvista reilun kaupan järjestelmän eduista on luultavasti se, että maailmanmarkkinahintojen vaihtelut eivät vaikuta viljelijän saamaan tuottoon. Pienet perheviljelmät saavat tuotteistaan aina vähintään reilun kaupan takuuhinnan, joka kattaa tuotannon kustannukset. Suurtiloille puolestaan maksetaan aina vähintään sellainen takuuhinta, joka takaa lakien mukaisen palkan työntekijöille, asialliset työolot sekä oikeuden järjestäytyä ja liittyä ammattiyhdistykseen. Lapsityövoiman käyttö on reilun kaupan viljelmillä aina kiellettyä.

Vaikka reilun kaupan merkki ei ole luomusertifikaatti, ovat sen ympäristökriteerit tiukemmat kuin tavanomaisessa tuotannossa. Reilun kaupan järjestelmässä edellytetään vähentämään kemikaalien käyttöä ja ottamaan huomioon vaikutukset maaperän ja vesistön tilaan sekä järjestämään jätehuolto. Lisäksi reilu kauppa on aina GMO-vapaata.

Reilu leipuri

Reilun kaupan tuotteita löytyy jo lähes jokaisesta vastaantulevasta ruokakaupasta, oli kyseessä sitten lähi-Siwa, Citymarket, Lidl tai erikoiskauppa. Reilun kaupan valikoima on laaja ja se kannattaa ehdottomasti ottaa haltuun, sillä reilun kaupan vaihtoehdot toimivat ruoanlaitossa ja leivonnassa ihan samalla tavoin kuin niiden epäreilut vastineet.

Reilun kaupan sokeri on tavallisesti ruokosokeria, kun perusvalkoinen sokeri on ruokosokerin ja sokerijuurikkaan sekoitusta. Käytännössä tällä ei ole mitään muuta merkitystä kuin että ruokosokeri on väriltään vaaleanruskeaa. Makuun tai rakenteeseen tämä ero ei oleellisesti vaikuta.
Ruokotomusokeria voi etsiskellä ainakin S-ryhmän isommista kaupoista. Se poikkeaa tavallisesta tomusokerista vaaleanruskean värinsä ja täyteläisemmän makunsa puolesta. Kuorrutteissa väriero ei juuri vaikuta lopputulokseen, etenkään silloin jos kuorrutteeseen käytetään myös muita värjääviä aineita, kuten kaakaota, mausteita tai elintarvikevärejä.
Myös reilun kaupan kaakaota voi ostaa useimmista kaupoista. Pääsääntöisesti ne ovat myös luomua. Myös reiluja kaakaojuomajauheita on saatavilla.
Suklaan ystävälle löytyy valikoimaa niin peruskaupoista kuin pienistä erikoiskaupoistakin. Monella kauppaketjulla on oma reilun kaupan tummasuklaalevymerkkinsä, minkä lisäksi esimerkiksi Dammenbergin reilun kaupan minttusuklaalevy löytyy useiden kauppojen valikoimista. Asiaanvihkiytyneistä erikoisliikkeistä on löydettävissä eri makuvariaatioita reilun kaupan suklaalevyistä, monenlaisia reilun kaupan suklaapatukoita ja muita erikoisempia suklaatuotteita, kuten vaikkapa joulukalentereita ja pääsiäismunia!
Hedelmäsalaattiostoksetkin on helppo toteuttaa reiluna, sillä ananakset, mangot ja sitrushedelmät on kohtalaisen helppo löytää reiluina. Reilun kaupan banaanit ovat vakiokamaa lähes jokaisessa ruokakaupassa.
Leipomisessa tarvitaan myös rasvaa. Jos etsit muuta kuin kotimaista rypsiöljyä, on joidenkin erikoiskauppojen valikoimissa monenlaisia reiluja siemen- ja pähkinäöljyjä, jotka antavat leivonnaisille uudenlaisen makumaailman.
Jos makeannälkä on kova, mutta leipominen ei kiinnosta, saatavilla on esimerkiksi Pirkka-sarjan reilun kaupan keksejä. Erikoisliikkeissä valikoima on luonnollisestikin tätä laajempi ja jopa gluteenittomia vaihtoehtoja on saatavilla reiluna.
Tee- ja kahvihyllyltä voi etsiskellä niin maustettuja kuin pikaversioitakin reilun kaupan tuotteista. Nämä juomat voi käyttää normaaliin tyyliin, mutta niitä voi käyttää myös leivonnan raaka-aineina ja vaikkapa täytekakun kostuttamiseen.

Näiden vinkkien myötä toivotan kaikille tasapuolisesti hyvää reilun kaupan viikkoa!

Tunnustuksia

2011-10-18T11:32:00.000+03:00

Tällainen kiva juttu odotti Arkipäivän aktivisti -blogissa mukavien sanojen kera. Kiitos!

Omat kahdeksan tunnustustani ovat seuraavanlaiset:

Luen tosi paljon sarjakuvablogeja ja vastaavia. Erityisesti tykkään Jupusta, Cyanide and Happinessistä, En vaan OSAA!:sta ja Mad Teaparty!:Sta.
Haaveilen salaisesti siitä, että osaisin joskus taiteilla niin hienon kakun, että se päätyisi Cake Wrecks -blogin Sunday Sweetseihin.
Pelkään salaisesti sitä, että tekisin joskus niin ruman kakun, että se päätyisi Cake Wrecks -blogin muihin kuin Sunday Sweet -postauksiin.
Rekisteröidyin Spotifyhyn vasta muutama viikko sitten, koska luulin pitkään, että en enää ole niin kauhean kiinnostunut musiikin kuuntelemisesta. Haluankin pahoitella rekisteröitymisen jälkeisiä aikoja naapureiltani, jotka ovat saaneet kuunnella yksinlaulantaa ehkä enemmän kuin toivoisivat.
En käsitä ihmisiä, jotka kotona yksin ollessaan pitävät ykkösvaatteita päällä. Itse olen tällä hetkellä pukeutunut mustaharmaaraidalliseen, reikäiseen paitaan, Kippari Kalle -teemaisiin, haaroista rikkinäisiin sinisiin pitkiin kalsareihin ja vaaleanpunaisiin nyppyyntyneisiin pörrösukkiin.
Jos minun pitäisi valita lentämistaidon ja vedessä hengittämisen taidon väliltä, valitsisin vedessä hengittämisen.
Yksi lempielokuvistani lapsena oli Poltergeist. Muita suosikkejani olivat muun muassa Poliisiopisto-elokuvat (Mahoney <3), Tuntematon sotilas (Edvin Laineen versio) ja Arkajalat.
Olen lukenut Luolakarhun klaanin ja muut saman sarjan kirjat luvattoman monta kertaa.

Haluan antaa tunnustuksen eteenpäin Gastropapulle ja Vegaaniselle versiolle. Kumpikin blogi antaa omassa genressään konkreettisia apuneuvoja ja vinkkejä siitä, miten yksilötasolla ja kuluttajana voi tehdä vegaanisia valintoja. Gastropavun Liina käy syöpöttelemässä Tampereen ravintoloissa ja raportoi sitten niiden vegaanitarjonnasta. Vegaanisen version Mai puolestaan tarjoilee helppoja reseptejä, joilla muokata perinteisiä ruokapöytiemme eineitä täysin kasviperäisiksi.

Mantelivoi-suklaakeksit

2011-10-17T09:24:00.001+03:00

Pakoilin viime yönä zombieita, heräsin viideltä, enkä sitten enää saanut unta. Koska kotona oli turhan niukasti aamupalatarpeita, päätin leipoa sämpylöitä ja koska uuni oli jo valmiiksi kuuma, kokeilin myös näitä keksejä. Kannatti kokeilla, sillä hyviä tuli! Keksien makumaailma muistuttaa Wiener Nougat -praliineja, joten niiden fanit tykkäävät näistä varmasti.

Mantelivoi-suklaakeksit ( 12 kpl)

1,5 dl vehnäjauhoja
0,25 tl ruokasoodaa
1 dl fariinisokeria
1 dl mantelivoita
50 g vegaanista margariinia (lista löytyy täältä)
1 rkl vettä
0, 25 tl jauhettua vaniljaa (tai 2 tl vaniljasokeria)
50 g maidotonta suklaata

Laita uuni kuumenemaan 190 C-asteeseen.
Siivilöi vehnäjauhot ja ruokasooda pieneen astiaan ja sekoita ne hyvin. Leikkaa suklaa terävällä veitsellä pieniksi hipuiksi.
Mittaa fariinisokeri (tiiviisti mittaan pakattuna), mantelivoi, margariini, vesi ja vanilja kulhoon ja sekoita haarukalla tasaiseksi.
Lisää jauhot, sekoita hieman, lisää suklaahiput ja sekoita tasaiseksi.
Jaa taikina kahteentoista osaan ja muotoile kekseiksi, joiden halkaisija on n. 5 cm. Keksit leviävät hiukan uunissa.
Paista esilämmitetyssä uunissa n. 8 minuuttia eli kunnes keksien reunat ovat saaneet hiukan väriä. Uunista tullessaan keksit ovat tosi pehmeitä, joten anna niiden levätä leivinpaperin päällä ainakin viisi minuuttia ennen niiden siirtämistä.

Mantelivoita voi ostaa ainakin monista ekokaupoista. Se on valmistettu paahdetuista, jauhetuista manteleista ja suolasta. Mantelivoita voinee tehdä itsekin, jos on tarpeeksi tehokas tehosekoitin. Jos käyttämäsi mantelivoi on suolatonta, lisää taikinan joukkon ripaus suolaa.

Maapähkinävoikakkuset

2011-10-12T23:48:00.001+03:00

Maapähkinävoi ja suklaa ovat tunnetusti aikas passeli yhdistelmä. Niin ne ovat tässäkin kakkusessa, joka on sekä täytetty että kuorrutettu maapähkinävoi-kaakao-tomusokeritöhnällä. Oi nam!

Kakkusten pohjana on käytetty useasta aikaisemmasta reseptistä tuttua vaniljamuffinssiohjetta. Kirjoitan sen tähän, niin on helpompi lueskella koko reseptiä, eikä tarvitse klikkailla moneen suuntaan.

Vaniljakakkuset (12 kpl)

2 dl sokeria
0,25 tl suolaa
0,5 tl vaniljajauhetta (tai 1 rkl vaniljasokeria)
2,5 dl kauramaitoa tai muuta kasvimaitoa
1 dl öljyä
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa

Vuoraa muffinssipelti muffinssivuoilla ja laita uuni kuumenemaan 190 C-asteeseen. (Jos sinulla ei ole muffinssipeltiä, lue ohjeet täältä.)
Sekoita sokeri, suola, vanilja, kauramaito ja öljy.
Siivilöi toiseen kulhoon vehnäjauhot, leivinjauhe ja ruokasooda ja sekoita ne sitten nesteiden sekaan.
Jaa taikina vuokiin ja paista esilämmitetyn uunin keskitasolla n. 18 minuuttia eli kunnes muffinssit ovat kypsiä.
Anna muffinssien jäähtyä kunnolla ja leikkaa niistä sitten veitsellä pois kartion mallinen kolo täytettä varten.

Maapähkinävoitäyte ja -kuorrute

1 dl maapähkinävoita (sileää tai karkeaa, suolattua tai suolatonta)
0,5 dl kaakaojauhetta
3 dl ruokotomusokeria
0,25 tl suolaa (jätä tämä pois, jos maapähkinävoi on suolattua)
0,25 tl vaniljajauhetta (tai 1 tl vaniljasokeria)
0,75 dl kauramaitoa tai muuta kasvimaitoa

Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi massaksi. Jos massa on liian jämäkkää, lisää tilkka kauramaitoa ja jos taas liian löysää, lisää hieman ruokotomusokeria.
Täytä ensin kakkusten kolot täytteellä. Jaa sitten loput kuorrutteet kakkusten päälle. Kuorrutetta ei tarvitse levittää, sillä se on sen verran juoksevaa, että leviää itsestään. Hieman toki voi auttaa veitsellä tai lusikalla.
Koristele sopivilla koristeilla, kuten suolapähkinöillä tai vegaanisilla karkeilla.
Laita jääkaappiin jähmettymään.

Vinkki: Jätä kolo kaivertamatta ja valmista vain puolikas annos kuorrutetta, jos haluat hieman vähemmän täyteläisiä pikkukakkusia.

Kamomillan konditorian leipomisillat

2011-10-09T16:27:00.002+03:00

Koska leipominen on kivaa, mutta joissain tapauksissa se tuntuu pulmalliselta, aion järkätä marraskuussa neljä leivontailtaa. Kuka tahansa saa ilmoittautua iltoihin leipomaan, kyselemään, oppimaan ja tietysti syömään.

Keksi-iltamat ma 7.11. klo 18
Keksi-iltamissa tehdään monenlaisia keksejä: suklaisia, pähkinäisiä ja täytettyjä.

Pikkukakkuskekkerit ma 14.11. klo 18
Pikkukakkuskekkereillä leivotaan ja koristellaan ihania cupcake-leivonnaisia eli pikkukakkusia.

Juustokakkujuhlat ma 21.11. klo 18
Valmistetaan juustokakku uunissa ja ilman uunia.

Kääretorttukestit ma 28.11. klo 18
Kääritään kaksi kääretorttua: marjainen ja unelmainen.

Illasta peritään pieni maksu (5 €), joka kattaa raaka-aineet, kahvin ja teen, pienen tietopaketin resepteineen ja kotieväiksi kaikki ne leivonnaiset, joita ei jakseta syödä illan aikana. Iltojen mahdollinen tuotto käytetään ensi toukokuun Vegfestin hyväksi.

Kyselyt ja ilmoittautumiset voi lähettää osoitteeseen kamomillankonditoria (ät) gmail.com.

Leivontaillat järjestetään Runsaudensarvi-kaupan alakerran keittiössä osoitteessa Kauppakatu 4.

Kakunjämätikkarit

2011-10-09T01:40:00.000+03:00

Ainakin itselleni jää usein kakunteosta ylimääräistä kakkupohjaa, sillä tasona paistettujen kakkujen reunoja ja vuoassa paistettujen kakkujen pintaa joutuu usein siistimään tasaisemmaksi. Näille jämäpaloille pitäisi keksiä jokin hyvä sijoituspaikka. Ne voi tietysti syödä sellaisenaan, mutta ne voi hyödyntää myös hauskoina tikkareina, jos myös kuorrutetta sattuu jäämään käyttämättä.

Olen kuullut cake popseista aikaisemminkin, mutta satuin eilen törmäämään niihin videomuodossa etsiessäni pursotustekniikkavideoita YouTubesta. (Etsin videoita siksi, että posti toi minulle tyllasetin ja haluan mahdollisimman pian päästä testailemaan kaikkia pursotusteriä. Saatoin saada myös hyvän idean seuraavaa ravintolapäivää ajatellen, joten pääsen viimeistään marraskuussa pursottamaan oikein urakalla. Siitä lisää myöhemmin...)

Kakunjämätikkarit on helppo valmistaa. Tarvitset seuraavat ainekset, eivätkä nekään kaikki ole välttämättömiä. Esimerkiksi koristeet ja sattumat voi hyvin jättää pois, jos sellaisia ei ole saatavilla. Myöskään tikut eivät ole välttämättömiä, vaan massasta voi muotoilla myös leivoksia.

Kakunjämätikkarit

Kakkupohjaa
Kuorrutetta
Sattumia, kuten pähkinärouhetta
Suklaata
Koristeita, kuten kookoshiutaleita, pähkinärouhetta, karkkeja jne.

Murenna kakkupohja kulhoon. Lisää joukkoon sen verran kuorrutetta, että saat helposti muotoiltavan massan. Lisää joukkoon sattumat, jos haluat niitäkin mukaan.
Muotoile massa sopivan kokoisiksi palloiksi ja tökkää niihin tikut. Tikut pysyvät paremmin paikallaan, jos niihin sivelee tomusokerista ja vedestä tehtyä "liimaa" ennen massapalloon työntämistä. Aseta tikkarit leivinpaperin päälle ja anna niiden jähmettyä jääkaapissa vähintään puoli tuntia.
Sulata suklaa vesihauteessa tai varovasti mikrossa. Pyörittele tikkarit sulassa suklaassa ja koristele haluamillasi asioilla. Anna tikkareiden vielä jähmettyä leivinpaperin päällä jääkaapissa ennen syömistä.

Polkupyöräkakku

2011-10-09T01:09:00.000+03:00

Viime viikkoina synttärisankareita on yllätetty oikein urakalla. Kolmas (tai oikeastaan neljäs) ja toistaiseksi viimeinen yllärisyntsakakku valmistui eilen ja syötiin tänään. Tupareiden/synttäreiden toinen juhlakalu oli valmistanut tarjolle kaikkea muutakin ihanaa, kuten monenlaisia itsetehtyjä konvehteja, fudgeja, raakakeksejä, suolaisia pasteijoita ja vaikka mitä. Tarjolla oli myös itsetehtyjä karjalanpiirakoita ja munatonta voita, jolle voi katsella reseptiä Vegaaninen versio -blogista. Vaikka lopetin syömisen jo useampi tunti sitten, on vatsa vieläkin pömpöllään. Valitettavasti en tajunnut ottaa kuvaa juhlapöydästä, joten joudutte vain kuvittelemaan kaiken namiherkkusyömisen.

Minulta toivottiin synttärisankarille pyöräilyaiheista kakkua ja voin kertoa, että homma oli tosi vaikea. Yritin vääntää kaikenlaisia polkupyörän osia ja tyyliteltyjä polkupyöriä sokerimassasta, mutta niistä ei vain millään tullut hyvännäköisiä. Lopulta keksin piirtää vapaalla kädellä suklaamassaan hyvin simppelin pyörän, leikata sen irti ja tehdä samalla systeemillä sen koristekavereiksi ison läjän renkaita. Kauempaa katsottuna pyörä näyttääkin ihan hyvältä, mutta läheltä katsottuna se on aika epäsymmetrinen ja epätasainen. Älkää siis klikatko kuvaa isommaksi, heheh!

Polkupyöräkakun ainekset

Kakkupohjana käytin melkein samaa pohjaa kuin hasselpähkinäisessä suklaakakussa. Jostain syystä kakusta tuli tällä kertaa tosi murenevainen, joten en kirjaa muutoksia ylös.
Kakku on kostutettu kahvilla.
Kakun sisällä on kahta täytettä, kauravispistä ja suklaasta tehtyä suklaamoussea sekä suklaakinuskia pähkinöillä. Kakun on annettu kovettua jääkaapissa ennen kuin se on kuorrutettu.
Kakun pinta on sivelty suklaakuorrutteella ja sen on annettu kovettua jääkaapissa ennen kuin sen päälle on levitetty kaulittu suklaamassakuorrute.
Myös koristeet on tehty suklaamassasta.

Suklaakinuski pähkinöillä

3 dl pähkinöitä rouheena (käytin pekaaneja ja hasselpähkinöitä)
1 dl manteli-, soija- tai kaurakermaa
2 dl fariinisokeria
ripaus suolaa
100 g tummaa suklaata

Paahda pähkinärouhetta kuivalla pannulla, kunnes se tuoksuu paahtuneelta ja on saanut hieman väriä. Tämän vaiheen voi myös jättää väliin.
Valmista kinuski keittämällä mantelikermaa, fariinisokeria ja suolaa kattilassa n. 5 minuuttia eli kunnes seos on paksuuntunut ja se hieman kovettuu, kun sitä pudottaa pienen tipan kylmään veteen.
Pilko suklaa ja sekoita se kinuskin sekaan. Sekoita sekaan myös pähkinät.
Levitä suklaakinuski kostutetun kakun päälle mahdollisimman pian.

Suklaakinuski näytti tältä kakun välissä ennen suklaamoussen ja toisen kakkukerroksen lisäämistä. Suklaakinuski saattaa kovettua todella kovaksi jääkaapissa, koska siinä on niin paljon suklaata (ja jos kinuskia keittää liian kauan). Kakku kannattaa nostaa huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen syömistä.

Eläinten päivän kärsät ja saparot

2011-10-04T14:03:00.002+03:00

Maailman eläinten päivää juhlistamaan valmistin kärsäkeksejä ja saparokakkusia. Oink oink!!

Kärsäkeksit (n. 20 kpl)

1 tl pellavarouhetta
1 rkl vettä
100 g vegaanista margariinia
1 dl sokeria
0,25 tl jauhettua vaniljaa
2,5 dl vehnäjauhoja
Kuorruttamiseen vegaanista valkoista suklaata sekä karmiinitonta punaista elintarvikeväriä

Sekoita pellavarouhe ja vesi ja anna sen turvota sen aikaa, kun vaahdotat margariinin ja sokerin.
Lisää margariinivaahtoon pellavaseos, vanilja sekä vehnäjauhot ja sekoita tasaiseksi.
Anna taikinan kovettua jääkaapissa vähintään tunnin ajan tai seuraavaan päivään.
Jauhota pöytä sekä kaulin ja kaulitse puolet taikinasta muutaman millimetrin paksuiseksi levyksi. Ota taikinasta pyöreällä muotilla kärsiä ja siirrä ne leivinpaperille. Leikkaa sierainaukot vasta leivinpaperin päällä. Tee sama juttu koko taikinalle. Saat noin kaksi pellillistä kärsiä.
Paista kärsiä 200-asteisessa uunissa n. 7 minuuttia tai kunnes niiden reunat ovat saaneet hieman väriä.
Kuorruta jäähtyneet kärsät värjätyllä maidottomalla valkoisella suklaalla.

Suosittelen kärsien kuorruttamiseen Sweet William -suklaata, koska se sulaa kaikkein parhaiten. Lisää elintarvikeväri tai muu väriaine (esim. mehu) kattilaan tai kulhoon ennen kuin kuumennat seosta, jotta suklaa ei juoksetu.

Meillä on taito unohtaa, mistä ja minkälaisista olosuhteista ruokamme tulee ja keitä kaikkia ruoantuotannon ongelmat koskettavat: eläimet, ihmiset, tulevat sukupolvet. Eläinten päivänä pieni leivonnaisesta pilkistävä saparo muistuttaa syöjäänsä siitä, että ruokamme ei tarvitse aiheuttaa kenellekään kipua, tylsistymistä, stressiä tai ennenaikaista kuolemaa.

Saparokakkuset on tehty hasselpähkinäpikkukakkusten ohjeella. Osa kuorrutteesta on ennen kaakaon lisäämistä otettu talteen ja värjätty vaaleanpunaiseksi saparoa varten.

Musta synttärikakku

2011-10-01T18:18:00.000+03:00

Tällä kertaa tavoitteena oli tehdä musta kakku, minkä tiesin jo ennalta vähän hankalaksi hommaksi. Yritettyäni värjätä suklaakuorrutetta mustalla elintarvikevärillä ja saatuani lähinnä hieman harmaampaa ruskeaa, päätin koristella kakun valmiiksi mustilla jutuilla.

Musta synttärikakku

Pohjana on suklaakakku (ilman suklaarouhetta), joka on paistettu 16-senttisessä irtopohjavuoassa ja leikattu kolmeen osaan. Tai oikeastaan neljään, sillä tasoitin kakun leikkaamalla muhkuraisen päällipuolen pois.
Kakku on kostutettu soijamaidolla.
Kakun välissä on vadelmia ja valkosuklaamoussea.
Kakun kuorrutteena on käytetty suklaakuorrutetta, jonka ohjeen löydät täältä.
Koristeena on käytetty luonnonlakua, turkinpippurirouhetta ja värjätystä sokerimassasta väännettyjä kirjaimia.

Lehmätön valkosuklaamousse

1 prk soija- tai kauravispiä
75 g maidotonta valkoista suklaata
ripaus vaniljajauhetta

Vatkaa soijavispi vaahdoksi.
Sulata suklaa vesihauteessa tai varovasti mikrossa.
Sekoita kaikki ainekset ja käytä kakun täytteenä tai kuorruttamiseen.

Valkosuklaamousse on valmistuttuaan löysempää kuin tummastasuklaasta tehty mousse, mutta sopii silti hyvin kakun täytteeksi. Moussea voi hetken aikaa jähmetyttää jääkaapissa ennen käyttöä.

Gluteeniton vaniljamuffinssi

2011-10-01T01:52:00.002+03:00

Jaksan edelleen hehkuttaa psylliumia leivonnaisten koossapitäjänä. Hurraa!

Ohjeen jauhoina voi käyttää muitakin gluteenittomia jauhoja kuin riisiä ja maissia, ja niiden keskinäistä suhdetta voi muutella, kunhan jauhoja on yhteensä 5 dl. Jos teet muffinssit täsmälleen allaolevalla ohjeella, tulee muffinsseista suht maissisia. On makuasia, onko se hyvä vai huono juttu. Resepti on muunnos gluteenittomista suklaamuffinsseista.

Gluteenittomat vaniljamuffinssit (12 kpl)

1 tl psylliumia
2,5 dl soijamaitoa tai muuta kasvimaitoa
1 tl omenaviinietikkaa (ei pakollinen)
1 dl öljyä
2,5 dl sokeria (käytin mascobadoa, mutta tavallinenkin käy)
0,5 tl suolaa
0,5 tl vaniljajauhetta
3 dl tummia täysjyväriisijauhoja
2 dl maissijauhoja
1,5 tl ruokasoodaa

Sekoita psyllium, soijamaito, omenaviinietikka, öljy, sokeri, suola ja vaniljajauhe ja anna turvota kymmenen minuuttia.
Siivilöi joukkoon riisijauhot, maissijauhot ja ruokasooda. Vatkaa voimakkaasti joitakin minuutteja.
Jaa taikina muffinssipellin koloihin laitettuihin muffinssivuokiin ja paista 175-asteisessa uunissa n. 24 minuuttia. Jos teet minimuffinsseja, on paistoaika n. 17 minuuttia.
Anna muffinssien jäähtyä kunnolla ennen niiden kuorruttamista tai kuorruttamatta jättämistä.

Näitä ja vastaavia suklaisia muffinsseja tarjoiltiin Runsaudensarven 4-vuotissynttäreillä, jossa asiakkaat saivat itse valita muffinssille pohjan, kuorrutteen ja koristeet. Kuorrutevaihtoehtoja meillä oli tarjolla yhteensä neljä. Minttusuklaamoussekuorrutteen ohjeen löydät täältä ja suklaamoussekuorrutteen ohjeen löydät täältä nimellä "täyte".

Vaniljakuorrute

50 g vegaanista margariinia
1 rkl soijamaitoa tai muuta kasvimaitoa
ripaus vaniljajauhetta
0,5 pkt ruokotomusokeria

Vaahdota margariini ja lisää sen joukkoon soijamaito, vanilja ja puolet tomusokerista.
Lisää tomusokeria niin paljon, että kuorrute on jämäkkää, mutta levittyvää.
Pursota tai levitä veitsellä jäähtyneiden muffinssien päälle.

Sitruunakuorrutteen voi valmistaa samalla ohjeella vain vaihtamalla soijamaito sitruunamehuun.Värjäsimme sitruunakuorrutteen vihreäksi nestemäisellä klorofyllillä. Ohjeen kuorrutemäärään tarvitaan arviolta 0,25 tl klorofylliä. Kuorrutteen voi värjätä toki muillakin aineksilla, kuten kurkumalla tai sitten jättää tietysti kokonaan värjäämättä.

Rusettikakku

2011-09-24T23:23:00.001+03:00

Tässä on toinen yllätyssynttärikakuista. Kakkupohja on sama kuin hasselpähkinäisessä suklaatäytekakussa sillä erotuksella, että kasvimaitona on käytetty osittain kookosmaitoa. Kookos ei juurikaan maistunut valmiissa kakussa, joten kaiken kasvimaidon voisi hyvin korvata kookosmaidolla, jos haluaa kakkupohjan maistuvan kookokselta.

Kakku on halkaistu kahteen osaan ja kostutetta kauramaidolla. Kakun välissä on mustikoita ja vadelmia sekä suklaamoussea, joka on valmistettu soijavispistä ja riisimaitosuklaasta. Käyttämäni soijavispi, Sure Whip, oli minulle uusi tuote ja siitä jäi aika ristiriitaiset fiilikset:

Tuote on tosi edullinen. Litran vetoinen pakkaus maksaa muutaman euron.
Se on erittäin riittoisaa, sillä yhdestä purkista tulee vaahtoa valmistajan lupausten mukaan jopa neljä litraa.
Sure Whip vaahtoutuu nopeasti ja pysyy muodossaan.
Vaahto maistuu ensin hyvältä, mutta sen jälkimaku on metallinen. Pahan maun saa kuitenkin piilotettua, jos vaahdon sekoittaa suklaan kanssa.
Sure Whipiä on hankala saada, sillä sitä myydään vain Kespro-tukuissa (ja ainakin toistaiseksi Runsaudensarvessa).
Tuote ei ole luomua, eikä siinä käytetyn rasvan laatua kerrota. Maahantuoja vastasi tiedusteluuni kyseessä olevan liikesalaisuus, minkä oletan tarkoittavan sitä, että tuotteen rasva on ainakin osittain palmuöljyä.
Sure Whip on meijerifirman valmistama tuote, enkä koe tällaisten yritysten tukemista kauhean hyvänä juttuna.

Kakku on kuorrutettu valkoisesta Sweet William -suklaasta tehdyllä kaulittavalla suklaamassalla. Käytin massaan 200 g suklaata ja kuorrutteesta tuli aika ohut. 24-senttisen täytekakun kuorruttamiseen kannattaakin valmistaa massaa 300 g:sta suklaata. Massa on tosi helppo valmistaa ja työstää. Se myös maistuu paljon paremmalta kuin sokerimassa tai marsipaani, joten kannattaa ehdottomasti kokeilla.

Koristeena oleva rusetti on myös muovailtu suklaamassasta, joka on valmistusvaiheessa värjätty punaiseksi Squires Kitchenin pastavärillä. Käytin rusettiin yhden annoksen verran kaulittavaa suklaamassaa. Youtubesta löytyy useita ohjeita rusetin muotoilemiselle, esim. tämä. (Videossa rusetin sisälle laitetaan muovia, jotta se pysyisi muodossaan, mutta oma rusettini pysyi hyvin mallissaan ilmankin.)

Youtubesta kannattaa etsiskellä muutenkin leipomisvideoita, sillä niistä saa tosi hyviä vinkkejä leipomis- ja koristelutekniikoihin.

Hasselpähkinäinen suklaatäytekakku

2011-09-24T22:47:00.001+03:00

Kuten kakustakin voi lukea, on eräällä Inkkulaisella tärkeät synttärit. Onnea Inkulle!

Minulta toivottiin yllätyssynttäreille kahta suklaista täytekakkua, ja tässä on niistä toinen. Kakku on paistettu 24 cm:n irtopohjavuoassa, joten tästä tulee ihan hyvän kokoinen kakku. Kakun koristeet kannattaa valmistaa ensimmäisenä, jotta ne ovat valmiit, kun niitä tarvitaan.

Paahdetut hasselpähkinät

Tämän kokoisen kakun kuorruttamiseen käytin noin kaksi desilitraa hasselpähkinöitä.
Leikkaa hasselpähkinät veitsellä hieman pienemmiksi.
Paahda pähkinöitä kuivalla paistinpannulla koko ajan sekoittaen. Pähkinät ovat valmiit, kun niistä nousee paahtunut tuoksu ja ne ovat saaneet hieman väriä. Varo polttamasta pähkinöitä!

Suklaamassakuviot

Valmista suklaamassa tämän ohjeen mukaan mielellään kakun koristelua edeltävänä päivänä.
Vaivaa suklaamassa käsissäsi pehmeäksi ja kauli se parin millimetrin paksuiseksi levyksi tomusokeritetulla pöydällä tai leivinpaperin päällä.
Leikkaa massasta kuvioita piparkakkumuotilla tai pitsaleikkurilla.
Voit antaa kuvioiden kovettua jääkaapissa ennen niiden käyttöä.

Suklaakakku

6 dl soijamaitoa (tai muuta kasvimaitoa)
2 tl omenaviinietikkaa
185 g vegaanista margariinia (katso lista täältä)
3,5 dl sokeria
0,75 tl jauhettua vaniljaa (tai 1 rkl vaniljasokeria)
1,5 dl kaakaojauhetta
0,75 tl suolaa
8 dl vehnäjauhoja
1,5 tl ruokasoodaa

Rasvaa ja jauhota kakkuvuoka ja laita uuni kuumenemaan 190 ° C:een.
Yhdistä soijamaito ja omenaviinietikka. Soijamaito saostuu piimämäiseksi. Etikka auttaa myös ruokasoodaa toimimaan paremmin. Vaahdota toisessa kulhossa margariini ja sokeri. Yhdistä soijamaito margariinivaahtoon.
Siivilöi loput aineet taikinan sekaan ja sekoita tasaiseksi.
Kaada taikina kakkuvuokaan tasaiseksi kerrokseksi ja paista esilämmitetyssä uunissa n. 50 minuuttia. Peitä kakku paistamisen puolessa välissä leivinpaperilla, jotta sen pinta ei pala.
Anna kakun jäähtyä kokonaan ennen kuin leikkaat, kostutat ja täytät sen. Kakun kostutukseen sopii hyvin kahvi.

Täyte

1 prk soija- tai kauravispiä (esim. SoyaToo! tai GoGreen)
100 g tummaa suklaata

Vaahdota soijavispi kuohkeaksi vaahdoksi.
Sulata suklaa vesihauteessa tai varovasti mikrossa.
Yhdistä suklaa ja soijavispi, sekoita tasaiseksi ja käytä kakun täytteenä. Laita täytetty kakku jääkaappiin jähmettymään ainakin puoleksi tunniksi ennen kakun kuorruttamista, sillä näin kuorruttaminen käy helpommin.

Kuorrute

100 g vegaanista margariinia
0,5 dl kaakaojauhetta
n. 1 pkt ruokotomusokeria
tilkka vanilja-aromia, ripaus vaniljajauhetta tai 1tl vaniljasokeria
2 rkl soijamaitoa

Vaahdota margariini. Vatkaa sen joukkoon kaakaojauhe sekä puolet tomusokerista ja vanilja. Lisää soijamaito ja sekoita.
Lisää kuorrutteeseen niin paljon tomusokeria, että kuorrute on jämäkkää, mutta silti helposti levittyvää.
Levitä puolet kuorrutteesta kakun päälle tasaiseksi kerrokseksi. Laita kakku jääkaappiin kovettumaan noin puoleksi tunniksi. Tämän jälkeen kakun pintaan on helpompi saada siisti kerros kuorrutetta, eikä kakusta esimerkiksi irtoa murusia kuorrutetta levitettäessä.
Levitä loput kuorrutteesta kakun päälle ja koristele mieleiselläsi tavalla.

Vegan Cookies Invade Your Cookie Jar

2011-09-14T21:08:00.001+03:00

Tykkään aika paljon kekseistä, joten olin aika innoissani, kun kuulin pari vuotta sitten tämän kirjan ilmestyvän. Kirja on Terry Hope Romeron ja Isa Chandra Moskowitzin eli saman kaksikon käsialaa kuin Vegan Cupcakes Take over the World -kirja ja herkullisuudessaan aivan samaa luokkaa, vaikka en keksikirjan ohjeilla ihan niin paljon olekaan leiponut kuin pikkukakkuskirjan ohjeilla.

Kirjasta löytyy tietysti pikkuleipä-, täytekeksi- ja biscottiohjeita. Lisäksi siinä on osasto erilaisille ruuduille, kuten brownieille, blondieille ja sitruunaruuduille. Kirjan resepteissä on Romerolle ja Moskowitzille tuttuun tapaan paljon raaka-aineita, mikä omasta mielestäni on vain kiva juttu, koska tykkään leipoa siten, että pöydällä on paljon erilaisia pusseja ja purnukoita.

Näitä Chocolaty Crinkle Cookies -nimisiä keksejä olen halunnut tehdä siitä saakka, kun sain kirjan vuosi sitten, sillä ne ovat niin hauskan näköisiä. Ongelma vain oli siinä, että ohje vaati optimaalisesti toimiakseen eli kunnolla levitäkseen maissisiirappia, jonka ostopaikasta minulla ei ollut minkäänlaista aavistusta. Löysin maissisiirappia sattumalta Stockmannilta, joten pääsin vihdoin testaamaan keksejä.

Maissisiirapin lisäksi keksien juju on sokerissa ja tomusokerissa kierittelyssä ennen paistamista. Oli hauska seurata uunin ikkunan kautta, kuinka keksit pikkuhiljaa alkoivat levitä ja halkeilla! Lopputulos näyttää erehdyttävästi ruisleivältä, mutta maistuu ihan joltain muulta eli namilta. (Tai no, kyllä se ruisleipäkin maistuu namilta, mutta eri tavalla.)

Yhtä reseptiä lukuunottamatta kaikki kirjan ohjeet, joita olen kokeillut, ovat tosi herkullisia. Kirjan kannessa (oikeasti) komeileva Rocky Roads -keksi on kaiken siihen käytettävän jauhon, sokerin, mantelien ja suklaan jälkeen ihan mahtavaa tavaraa.

Peanut Butter Chocolate Pillows -keksityynyt ovat melko tujua tavaraa, mutta niin hyviä. Niitä en tosin saanut malliltaan onnistumaan ihan niin hyvin kuin kirjan kuvassa..

Suosittelen kirjaa kaikille kekseistä kiinnostuneille. Kirjassa on sata reseptiä, joten joksikin aikaa siitä riittää puuhaa ahkerallekin leipurille.

Vink vink! Romerolta ja Moskowitzilta on kuukauden sisällä tulossa kolmas leivontakirja nimeltään Vegan Pie in the Sky. En ole liiemmälti innostunut piirakoista, mutta uskon vakaasti, että tämän kirjan hankittuani muuttuu käsitykseni piirakoista radikaalisti. En malta odottaa!

Eläinystävällinen vaahtokarkkikaakao

2011-09-13T22:34:00.000+03:00

Pidin tähän päivään saakka kaakaon ja vaahtokarkkien yhdistämistä höpöhöpöällömakeana juttuna. Sitten kokeilin sitä itse ja totesin, että kyllä se vaan on hyvää!

Taviskauppojen vaahtokarkit sisältävät liivatetta, joten onkin tosi kiva vinkata, että Vegetukku ja Runsaudensarvi myyvät Dandiesin vegaanisia vaahtokarkkeja, jotka käyvät kaikkeen sellaiseen, mihin tavisvaahtokarkitkin käyvät: sellaisenaan syötäväksi, kaakaon sekaan, nuotiolla paahdettavaksi ja vaahtokarkkikuorrutteeseen. Söin Dandieseja kaksi vuotta sitten New Yorkin -reissullamme ja olen tosi innoissani, että näitä saatiin nyt Suomeenkin. Jee!

Kaakaokupillista varten tarvitset kupillisen sellaista kasvimaitoa, josta pidät: kauramaitoa, soijamaitoa, riisimaitoa tai vaikka mantelimaitoa. Kaada kasvimaito kattilaan ja mittaa sen sekaan ripaus vaniljaa, miniminihyppysellinen suolaa, pieni määrä sokeria, pari teelusikallista kaakaojauhetta ja muutama pala tummaa suklaata. Kuumenna kaakao höyryäväksi, kaada kivaan kuppiin ja tiputtele sekaan sopiva määrä vegaanisia vaahtokarkkeja. Nautiskele pikkuisin kulauksin.

Suklaakesäkurpitsakakku

2011-09-12T09:26:00.000+03:00

Olen aikas ihastunut kesäkurpitsaan kakkujen raaka-aineena. Se kiinteyttää ja antaa mehevyyttä, mutta ei häiritsevää makua, kuten esimerkiksi banaani joissain tapauksissa. Tein aikaisemmin kardemummaista kesäkurpitsakakkua ja siitä gluteenittoman version. Kesäkurpitsakakkutrilogia päättyy tällä kertaa suklaakakkuun. Tämä kakku ei ihan päässyt top kymppiini kuivakakkukategoriassa, mutta ihan kelpo peruskuivakakkua tämä kuitenkin on.

Kesäkurpitsasuklaakakku

4 dl raastettua kesäkurpitsaa
1 dl vettä
2 dl öljyä
2 dl sokeria
1 tl suolaa
0,5 tl jauhettua vaniljaa
100 g maidotonta suklaata
7 dl vehnäjauhoja
0,5 tl ruokasoodaa
0,25 tl leivinjauhetta

Rasvaa ja jauhota kakkuvuoka ja laita uuni kuumenemaan 190 °C:een.
Sekoita raastettu kesäkurpitsa, vesi, öljy, sokeri, suola ja vanilja keskenään.
Sulata suklaa vesihauteessa tai varovasti mikrossa ja sekoita se taikinan joukkoon.
Yhdistä vehnäjauhot, ruokasooda ja leivinjauhe ensin keskenään ja sitten taikinaan.
Kaada taikina vuokaan tasaiseksi kerrokseksi ja paista esilämmitetyssä uunissa kypsäksi n. 50 minuuttia. Kakku on valmis, kun siihen työnnettyyn tikkuun tai veitseen ei jää raakaa taikinaa.
Anna kakun jäähtyä vuoassa kymmenisen minuuttia ennen kumoamista.

Raastoin kesäkurpitsan karkealla terällä, joten valmiissa kakussa näkyy joitakin vaaleampia länttejä. Kesäkurpitsa kannattaakin raastaa hienolla terällä, jos haluaa kakusta tasaisen värisen.

Kamomilla rantalomalla Kreikassa

2011-09-01T02:03:00.001+03:00

Taloudessamme kaivattiin lomaa, joten ostimme äkkilähdöt Kreikkaan Lefkaksen saarelle pieneen Nidrin kylään. Kamomilla pääsi tietenkin mukaan raportoimaan saaren ruokatarjonnasta.

Matkan ruokatarjonta alkoi jo lentokoneessa. VGML on kansainvälinen koodi lentokoneen vegaaniruoalle, ja tämän koodin pitäisi löytyä lentokoneessa ruoka-annoksen kyljestä. Vaikka päätimme matkasta vain viikkoa ennen lähtöä, onnistui vegaaniruoan tilaaminen lennolle matkatoimiston palvelunumeron kautta helposti. Jos varaa pelkät lennot, pitäisi vegaaniruoan varaamisen onnistua silloinkin, mutta riippuu ilmeisesti lentoyhtiöstä, missä vaiheessa ja millä tavalla erityisruokavaliosta ilmoitetaan: varauksen yhteydessä, nettilomakkeella vai puhelimitse. Joka tapauksessa, vegaaniruokailu on lentokoneissa ihan mahdollinen juttu, joka mahdollisuus kannattaa käyttää. Lentokoneisiin on mahdollista saada myös raaka kasvisateria (RVML), mutta ainakin Finnairilla tämä onnistuu vain bisnesluokkaan.

Finnairin tapauksessa vegaaniruoka on kokemukseni mukaan ollut maultaan ja jopa ravitsemusarvoiltaan yllättävän kelvollista. Menomatkallamme tarjolla oli porkkananappeja, tomaattikastiketta ja kasvispaistosta ja annoksesta löytyi niin linssejä kuin papujakin. Lisukkeena oli leipää, juomana omenamehua ja jälkkärinä vadelmakeittoa. Ainakin minulta lähti tällä setillä nälkä.

Tiesin, että Kreikka on tunnettu hyvästä kasvisruoastaan, mutta silti jännitin kovasti sitä, mitä tämä tarkoittaa vegaanin näkökulmasta ja minkälaista ruokaa tulisin viikon aikana syömään. Pakkasin mukaan varmuuden vuoksi soijarouhetta, linssejä, seitanpohjaisia eväsnakkeja ja eväspatukoita. Ensimmäisessä ravintolassa tarjoilija oli sen verran varovainen, että sanoi uskaltavansa tarjota minulle ainoastaan kreikkalaisen salaatin ilman fetajuustoa. Salaatti ja leipä olivat toki oikein mainioita, mutta pelkäsin kovasti, että joutuisin salaattilinjalle koko viikoksi.

Kuinka väärässä olinkaan! Seuraavan päivän italialais-kreikkalaisessa ravintolassa kokki oli valmis tekemään minulle ruoan ehdotukseni mukaisesti, mikäli listalta ei löytyisi valmiiksi mitään sopivaa. Valitsin listalta kasvispasta-annoksen, josta piti fiksata ainoastaan kananmunaa sisältävä tagliatelle fusilliksi. Pastakastikkeessa oli tomaatin lisäksi ainakin munakoisoa, sieniä, paprikaa ja kesäkurpitsaa. Annos oli tosi hyvä.

Köröttelimme bussilla Lefkaksen pääkaupunkiin Lefkadaan torstaina. Lefkada ei ole yhtään niin turistirysä kuin Nidri, joten siellä vietetään oikeastikin siestaa. Tästä johtuen avoinna olevan ruokapaikan etsiminen meinasi käydä työlääksi. Old Navy -niminen kreikkalainen ravintola rantakadulla oli auki ja siellä söin ihan huippuhyvänmakuisen briam-annoksen. Annos on täynnä pitkään ja pehmeäksi haudutettuja kasviksia, kuten tomaattia, munakoisoa sekä perunaa ja se on maustettu yrtein, muun muassa tillillä. Todella herkullista – ja kuten kuvasta näkyy, myös todella rasvaista!

Seuraavan päivän ruokalistalta löytyi täytetty tomaatti ja täytetty paprika sekä isoja valkoisia papuja ja tietysti leipää, joka kuului lähes jokaisessa ravintolassa annokseen. Pavut olivat aivan käsittämättömän ihania, pehmeitä ja suussasulavia! Tomaatti- ja paprikasysteemistä en sen sijaan ihan kauheasti välittänyt. Niiden riisitäyte on samaa kuin viininlehtikääryleissä, joista en myöskään ole erityisen innoissani. Kumpikin ruokalaji löytyy useimpien ravintoloiden ruokalistoissa alkupalaosastolta, minkä ei pidä antaa hämätä. Kumpainenkin annos oli sen verran iso, että en yksinkertaisesti jaksanut syödä ruokaa loppuun, vaikka mieli olisi tehnyt.

Lauantaina päädyimme jälleen yhteen Nidrin rantakadun monista kreikkalaisista ravintoloista. Listalta löytyi vihreitä papuja ja perunaa tomaattikastikkeessa. Jälleen kerran annos oli todella maittava ja täyttävä. Tässä vaiheessa tiesin jo sanoa rakastavani kreikkalaista ruokaa. Laskunmaksun koittaessa pöytään tuotiin tuoreita mansikoita sekä alkoholittomat drinkit. Normaalisti nämä loppujuomat ovat ihan alkoholillisia, mutta koska emme kumppanini kanssa käytä alkoholia, pyysimme tarjoilijalta jo hyvissä ajoin, etteivät toisi meille turhaan ouzolasillisia. Olikin tosi kiva yllätys, että he tekivät varta vasten alkoholittomat juomat.

Viimeisen illan ruokapaikka oli italialainen ravintola jälleen rantakadulla, ja siellä tilasin yksinkertaisesti kasvispitsan ilman juustoa. Pitsan päälle oli laitettu hyvä satsi eri täytteitä, kuten oliiveja, paprikaa, sipulia, sieniä, tomaattia ja valkosipulia. Vaikka täytteitä oli montaa sorttia, ne maistuivat juuri sopivan sopuisasti.

Jos Kreikassa haluaa jonkinlaista parin euron täyttävää ja lämmintä välipalaa, kannattaa suunnata gyrosravintolaan. Vaikka gyrokseen tulee perinteisesti pitaleivän, ranskalaisten perunoiden, tomaatin ja muiden kasvisten lisäksi tsatsikia ja kebabia, voin kertoa sen maistuvan oikein mahtavalle myös ilman lihaa ja jogurttikastiketta. Gyrospaikassa kannattaa tietenkin vakoilla ennen tilaamista hieman sitä, mitä kasviksia siellä on tarjolla, sillä joissakin paikoissa lihan, kastikkeen ja ranskisten lisäksi gyrokseen laitetaan lähinnä sipulia. Pyysin omaan settiini hieman öljyä kastikkeeksi, mutta se olisi varmasti ollut hyvää ja mehevää ilman sitäkin.

Toinen helppo välipala ovat grillatut maissintähkät, joita myyviä katukojuja oli nidrinkokoisessa kylässä muutamia. Suomessa grillattu maissi useimmiten valellaan voilla, mutta ainakaan tämä yksi koju, josta yhden maissin ostimme, ei ollut käyttänyt maissin valmistuksessa maissin lisäksi muuta kuin suolaa. Tämä tietysti kannattaa varmistaa myyjältä. Hauska yksityiskohta oli se, että maisseihin oli jätetty pätkä maissin vartta, josta oli hyvä pitää kiinni syödessä.

Leipomoita Nidrissä oli muutamia ja niissä näytti olevan hyvin samanlaiset valikoimat. Leipien lisäksi monet rinkelit ja pitsantyyppiset jutut oli valmistettu ilman eläinkunnan tuotteita. Tämäkin asia kannattaa tietysti varmistaa aina paikan päällä. Kuvassa alhaalla oikealla on hieman pullantyyppinen makeahko rusinaleivonnainen ja alhaalla vasemmalla töröttävät tummat kanelilla maustetut tikut, mutta näiden lisäksi muita makeita leivonnaisia ei leipomoissa (tai kauppojen keksihyllyillä) tullut vastaan. Leipomoista sai joka tapauksessa ostaa sopivia minivälipaloja mukaan kävely- ja laivaretkille.

Koska Kreikka sijaitsee alueella, jossa granaattiomenat, appelsiinit, rypäleet ja muut hedelmät kasvavat, voi kaupoista ostaa tosi makoisia hedelmiä. Koska ne ovat saaneet kasvaa puussa kypsiksi, maistuvat ne ihan erilaisille kuin Suomeen roudatut kaverinsa. (Veikkaisin, että tämä on syynä sillekin, ettei esimerkiksi viinirypäleterttu alkanut homehtua tai mädäntyä, vaikka napsimmekin niitä monta päivää putkeen aamu- ja iltapalaksi. Ainakin omat viinirypäleterttuni Suomessa alkavat ruskistua jo seuraavana päivänä ostamisesta.)

Hauska uusi hedelmätuttavuus olivat nämä minirypäleet, jotka olivat kooltaan noin herneen kokoisia. Kauhea homma oli nyppiä näitä pieniä rypäleitä tertusta siihen nähden, kuinka paljon yhdessä rypäleessä oli syötävää, mutta tosi herkullisia olivat nämäkin. Mitenköhän pieniä rusinoita näistä tulisi?

Tämän reissun perusteella sanoisin, että vegaani saa Kreikasta tosi hyvin syötävää niin ravintoloista kuin kaupoistakin, kunhan ei odota löytävänsä erityistuotteita, kuten kasvimaitoja tai soijajogurtteja. En joutunut kääntymään yhdestäkään ravintolasta pois siksi, että ravintolasta ei saanut mitään vegaanista. Useimmista paikoista listalta löytyi valmiiksi useampaa vegaanista ruokaa, joten annoksia ei tarvinnut säätää erikseen vegaanille sopiviksi. Parasta oli se, että söin joka päivä eri ravintolassa ja eri ruokaa. Muutaman Suomesta roudaamani seitannakin söin kävelyretkien ja bussi- ja laivamatkojen aikana, mutta soijarouheet ja linssit matkasivat koskemattomina takaisin Suomeen.

Mikään ekomatka ruoan ja muun kulutuksen kannalta tämä reissu ei tosiaankaan ollut: luomua ei ollut tarjolla missään, roskia ei lajiteltu missään ja kaupoissa kaikki ostokset pakattiin ensin paperiin ja sitten muoviin, jos ei ehtinyt väliin. Kunhan saan päätettyä kohteen, aion maksaa lentomaksun, jonka tarkoitus on edes hieman kompensoida sitä hiilidioksidikuormitusta, jonka lentomatkailuni aiheutti. Erilaisia vaihtoehtoja lahjoituskohteiksi sekä Oras Tynkkysen mietteitä lentomaksusta voi lukea tästä Etelä-Suomen sanomien artikkelista, jos asia kiinnostaa.

Törmäsin ainoastaan yhdessä kaupassa Lefkadassa luomutuotteisiin. Samasta kaupasta löysin myös soijamaitoa eli sitäkin saa, kunhan sattuu oikeaan paikkaan tai osaa etsiä.

Koin kaikkein tärkeimmäksi matkatavarakseni Vegan Passportin, josta löytyy selitys ja listaus vegaanille soveltuvista ja ei-soveltuvista ruoista noin viidelläkymmenellä kielellä sekä lisäksi piirrettyinä kuvina, jos oikeaa kieltä ei löydy. Vaikka Nidrissä ravintoloissa osataan englantia (ja useissa jopa suomea..), valkeni ruokavalioni tarjoilijoille kunnolla siinä vaiheessa, kun he saivat lukea veganismiselityksen omalla kielellään. Vegan Passportia voi ostaa monilta järjestöiltä, minkä lisäksi sitä myydään ihan perusnettikirjakaupoissakin, kuten Adlibriksessä. Eri kielten sivuja löytyy skannattuina netistä hakukoneita käyttämällä, joten koko kirjaa ei ole välttämättä pakko ostaa. Itselleni kävi kuitenkin eräässä ravintolassa niin, että ravintolan sisäänheittäjän äidinkieli oli muu kuin kreikka, joten kreikankielisestä sivusta ei ollut tuossa kohden hyötyä. Vegan Passportista löytyi henkilön omalla kielellä teksti, jonka luettuaan hän osasi kertoa, löytyikö heiltä jotain vegaanille sopivaa.

Jos joskus päädyt Lefkakselle, suosittelen ehdottomasti tutustumaan Nidrin vesiputoukseen. Tähän aikaan vuodesta sen suihku on aika mitätön (ja sitä taidettiin alueella kulkevan putken perusteella hieman avittaa tuontivedellä), mutta paikka on todella kaunis. Putous sijaitsee kahden vuoren välissä ja siellä näkee paljon rehevää kasvillisuutta sekä hienoja muhkuraisia kiviseiniä. Öisin putouksella on kuulemma sammakoiden konsertti ja tulikärpästen lentonäytöksiä, mutta valitettavasti emme uskaltautuneet paikalle pimeän aikaan. Nidrin keskustasta putoukselle on matkaa kolmisen kilometriä ja varsinkin kuumalla ilmalla pulahdus putouksen alla olevaan lampeen kävelymatkan päätteeksi on todella mahtava kokemus. Vesi on kylmää ja kalkkiperäisen maan vuoksi valkoista, mutta ihanaa! Alueelta löytyy yksi baari, josta voi ostaa juotavaa, mutta sen hinnat ovat aika suolaiset.

Toinen tekemisvinkkini on vierailu läheiselle Meganissin saarelle. Saarella on pari pientä kylää, joissa voi ihastella kapeita kujia ja nättejä taloja, mutta lisäksi sieltä löytyy monta uimarantaa. Vietimme eräällä pienellä uimarannalla monta tuntia ja uimme ja sukeltelimme tosi pitkään. Rannalla oli erityisen kirkasta vettä ja erilaisia kaloja kuin Nidrin rannoilla. Suosittelen ehdottomasti uimalasien hankkimista, sillä niillä katsellen näkee niin paljon enemmän kuin pinnalla katsellessa arvaakaan! Oli aivan huikeaa sukeltaa ja tajuta katselevansa jopa kymmenen metrin pituista pikkukalaparvea, joka ei näkynyt lainkaan veden pinnan yläpuolelle!

Joku oli rakentanut Nidrin rannalle Kamomillan kokoisen linnan!

Tiistaiaamuna lähdettiin kotia kohden. Lentokoneessa oli tarjolla riisi-porkkanaseosta jonkinlaisen epämääräisen kastikkeen kera, ruisleipää ja vettä. Jälkiruoka yllätti todenteolla, sillä se oli sellainen rasva-sokeri-kreemi-mössö-pallero, joka maistui edellisten lisäksi kookokselle, kaurahiutaleille ja kahville. Olin odottanut korkeintaan hedelmäsalaattia, joten tällainen erikoisuus oli kyllä hieno yllätys.

Loma onnistui yli odotusten ja oli kiva palata kotiin. Aika monta leipomisideaa tuli napattua matkalta mukaan, joten seuraavan inspiraation iskiessä minulla on jotain, mitä lähteä työstämään.

Suklaamuffinssi ja minttusuklaamoussekuorrutus (gluteeniton)

2011-08-22T01:18:00.000+03:00

Omakehu haiskoon, mutta en ole koskaan tehnyt näin meheviä ja kuohkeita gluteenittomia muffinsseja. Fatmobile tarjoili näitä tänään ja kehuja tuli kyllä muualtakin kuin omasta suustani. Ylistys psylliumille!

Gluteenittomat suklaamuffinssit (12 kpl)

1 tl psylliumia
2,5 dl riisimaitoa tai muuta gluteenitonta kasvimaitoa
1 tl omenaviinietikkaa tai muuta etikkaa
1 dl öljyä
0,5 tl vaniljaa
0,25 tl suolaa
1,5 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
0,75 dl kaakaojauhetta
3 dl riisijauhoja
1 dl maissijauhoja
1,5 tl ruokasoodaa

Vuoraa muffinssipelti muffinssivuoilla tai käytä sellaisia muffinssivuokia, jotka pysyvät muodossaan paiston aikana. Laita uuni kuumenemaan 175 °C:en.
Yhdistä psyllium, riisimaito, omenaviinietikka, öljy, vanilja, suola, sokeri, fariinisokeri ja kaakaojauhe. Anna seoksen turvota viitisen minuuttia.
Vatkaa sähkövatkaimella joukkoon riisijauhot, maissijauhot sekä ruokasooda. Vatkaa vähintään viisi minuuttia.
Jaa vuokiin ja paista esilämmitetyssä uunissa n. 24 minuuttia. Anna jäähtyä ennen kuorruttamista.

Minttusuklaamousse

100 g maidotonta minttusuklaata
1 prk SoyaToo!-soijavispiä tai muuta vaahtoutuvaa kasvikermavaahtoa.

Pilko suklaa ja sulata se vesihauteessa tai varovaisesti mikrossa.
Vatkaa soijavispi kuohkeaksi, lisää sulatettu suklaa ja sekoita tasaiseksi.
Anna moussen jähmettyä jääkaapissa kymmenen minuuttia ennen sen pursottamista. Säilytä valmiit pikkukakkuset jääkaapissa.

Sitruunapikkukakkunen

2011-08-22T01:04:00.000+03:00

Sitruunainen pikkukakkunen (12 kpl)

2 dl sokeria
0,25 tl suolaa
0,5 tl jauhettua vaniljaa
2,5 dl riisimaitoa tai muuta kasvimaitoa
1 dl öljyä
puolikkaan sitruunan raastettu kuori
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa

Vuoraa muffinssipelti muffinssivuoilla tai käytä sellaisia muffinssivuokia, jotka pysyvät muodossaan paiston aikana. Laita uuni kuumenemaan 190 °C:en.
Sekoita sokeri, suola, vanilja, kasvimaito, öljy ja sitruunankuori. Lisää joukkoon vehnäjauhot, leivinjauhe ja ruokasooda ja sekoita tasaiseksi.
Jaa vuokiin ja paista esilämmitetyssä uunissa 18–20 minuuttia. Anna jäähtyä ennen kuorruttamista.

Sitruunakuorrute

0,25 dl kylmäpuristettua kookosöljyä
n. 40 g vegaanista margariinia (katso lista täältä)
ripaus vaniljajauhetta
0,5 tl raastettua sitruunankuorta
1-2 rkl sitruunamehua
n. 3/4 pakettia ruokotomusokeria
(elintarvikeväriä)

Vatkaa kookosöljy, margariini, vanilja, sitruunankuori ja puolet ruokotomusokerista kuohkeaksi.
Lisää sitruunamehu ja sen verran tomusokeria, että kuorrute on helposti levitettävää, mutta ei valuvaa. Jos haluat, niin värjää kuorrute.
Pursota pikkukakkusten päälle haluamallasi tavalla. Säilytä valmiit pikkukakkuset jääkaapissa.

Edvard Nygman arvoituksellinen sitruunapikkukakkunen oli yksi Ravintolapäivän Fatmobilen herkuista.

Ihana Ravintolapäivä!

2011-08-22T00:46:00.002+03:00

Fatmobile on nyt palannut luolaansa pelastettuaan monta nälkäistä ja sokerinhimoista kansalaista. Kiitämme kaikkia Fatmobilen asiakkaita, joita päivän aikana kävi biilillämme yli sata!

Olimme arvioineet kävijämäärän hieman alakanttiin, joten kesken kaiken piti lähteä hakemaan kaupasta lisää leipää itsetehtyjen loputtua kesken. Valitettavasti ehdimme pystyttää puljumme vain Laukontorille ja Koskipuistoon, koska muihin paikkoihin ei enää riittänyt evästä. Syömiset myytiin loppuun siis alle kolmessa tunnissa. Sain juuri kuulla, että toinen Fatmobile-ravintoloitsija sai vielä kahdeksalta puhelimeensa kyselyitä siitä, missä olemme sillä hetkellä menossa – huh huh! Emme tainneet olla ainoat Ravintolapäivän suosiosta yllättyneet ravintoloitsijat, mitä täytyy tietenkin pitää vain positiivisena asiana. Ensi kerralla sitten enemmän sapuskaa, jotta useammalle riittää. Ihan huippukiva päivä!

Fatmobilen ruokalista näytti tänään tältä!

Juomapuolelta löytyi kuumaa ja kylmää moneen makuun:

Vanilja-kanelikahvi
Vadelma-minttuhauduke
Hasselpähkinämantelimaito-kauramaitokaakao
Luomulimsa

Leipään sai valita mieleisensä täytteet seuraavasta listasta:

Hovimestari Alfredin hummus
Pingviinin piparjuurisoijatuorejuusto
Myrkkymuratin maapähkinävoikastike
Ra’s Al Ghulin aurinkokuivattutomaattimajoneesi
Selina Kylen seitanpihvi
Pakkasherran paistettu tofu
Linnunpelättimen linssipihvi
Killer Crocin marinoitu punasipulilisuke
Bruce Waynen uunibataatti
Lisäksi vielä tomaattia, kurkkua ja salaattia

Makealla osastolla oli neljä eri vaihtoehtoa:

Robinin rapeat maapähkinäkeksit. Resepti on sama kuin näissä kekseissä, mutta ne on höystetty paahdetuilla keksien pintaan painetuilla maapähkinöillä.
Kaksinaaman keksit. Keksi on Rapean pehmeä suklaakeksi. Sen toiselle puolella oli sudittu vegaanista valkoista suklaata (suosittelen tätä) sekä vegaanisia suklaaströsseleitä*. Toisella puolella oli tummasuklaakuorrutus sekä pähkinämurskaa.
Poliisipäällikkö Gordonin gluteenittomat minttusuklaapikkukakkuset
Edvard Nygman arvoitukselliset sitruunapikkukakkuset.

*Juu-uu! Vegaanista suklaaströsseliä vihdoinkin!! Sitä saa tällä hetkellä Runsaudensarvesta.

Vastoin blogin leivontalinjausta julkaisen tässä Heinin ohjeet pihveille ja kastikkeille, jos joku haluaa niitä valmistaa kotioloissa. Isoakin isompi suurkiitos vielä Heinille! Ja ekstrajättikiitokset Eetulle, jonka piti toimia vain kuskina ja Sarille, jonka piti vain tulla nopeasti käymään, mutta jotka molemmat joutuivat hommiin.

Hovimestari Alfredin hummus

1 tlk säilöttyjä kikherneitä
sitruunan mehu
4 rkl oliiviöljyä
1/2 dl vettä
2 rkl tahinia
1-3 valkosipulin kynttä
1 tl juustokuminaa
n. 1 rkl jauhettua korianteria
(1-2 tl), maun mukaan suolaa
1 nippu tuoretta persiljaa

Valuta kikherneet lävikössä. Yhdistä kaikki ainekset tehosekoittimessa/ blenderissä. Jauha tasaiseksi tahnaksi kunnes koostumus on kuohkean kermaista. Valkosipulin määrää voit säädellä maun mukaan. Jos et pidä korianterista, jätä se pois. Voit korvata sen esimerkiksi pienellä määrällä mustapippuria tai curryjauhetta. Lisää öljyä ja vettä, jos näyttää siltä, että tahna jää kuivahkoksi. Tahna on hyvä tehdä hyvissä ajoin, jotta maut ehtivät tasaantua.

Pingviinin piparjuurisoijatuorejuusto

1 prk soijatuorejuustoa (Sour Supreme)
Soijakermaa/ kaurakermaa/ maustamatonta soijajogurttia
Tuoretta piparjuurta raastettuna (maun mukaan)
Suolaa

Kaikki kulhossa sekaisin. Soijakermaa/kaurakermaa/ soijajogurttia lisätään notkistamaan tuorejuusto. Piparjuurta kannattaa ensin lisätä vain vähän. Anna seoksen maustua jonkin aikaa. Lisää juurta, jos tuntuu, että kaipaat tulisempaa makumaailmaa. Suolan määräkin riippuu makutottumuksista. Aloita pienellä määrällä ja lisää tarvittaessa. Valkosipulin ystävät voivat lisätä myös valkosipulia joukkoon.

Myrkkymuratin maapähkinävoikastike

1 prk maapähkinävoita (esim. Meridian karkea, suolallinen)
2 sipulia
2 tuoretta tomaattia
3 valkosipulinkynttä
Maapähkinäöljyä/ mieleistäsi öljyä
Sitruunanmehua/ vettä
Suolaa, pippuria ja chiliä (joko jauhetta tai tuoretta) maun mukaan

Kuullota sipuleita öljyssä pannulla. Lisää silputut tomaatit, maapähkinävoi, suolaa, pippuria, chiliä sekä hiukan sitruunanmehua/ vettä. Sekoittele aineksia pannulla, kunnes saat tasaisen kastikkeen. Kastikkeen tulee olla sopivan juoksevaa, ei kuitenkaan liian vetistä. Maistele, että maut ovat kohdallaan. Tarjoile haluamallasi tavalla. Psstt… Vaihtelua kastikkeeseen saat vaihtelemalla mausteita ja öljyä. Lisäksi nesteenä kookosmaito toimii loistavasti.

Ra’s Al Ghulin aurinkokuivattutomaattimajoneesi

1 dl hienonnettua aurinkokuivattua tomaattia (1 pieni purkki ak-tomaatteja öljyssä)
1 prk soijakermaa/kaurakermaa
1 rkl sitruunamehua
0,5 tl mustapippuria
0,5 tl sokeria
1 tl timjamia
1 tl oreganoa
1-2 valkosipulin kynttä
Suolaa

Kaada ja mittaile kaikki ainekset tehosekoittimeen/ blenderiin. Sekoittele, kunnes kaikki on tasaista massaa. Maista. Lisää suolaa tarvittaessa. Anna maustua mieluiten yön yli.

Selina Kylen seitan

2,5 dl gluteenijauhoja
1,25 dl gramjauhoja
1–2 rkl savupaprikajauhetta
1 rkl curryjauhetta
2 rkl soijakastiketta
1,25–1,5 dl vettä

Keitinliemi

1–1,5 l vettä
2 kasvisliemikuutiota
0,25 dl soijakastiketta
0,25 dl balsamicoa

Jerk-marinadi

1 sipuli silputtuna
2-4 valkosipulinkynttä
2 rkl kuivattua timjamia
1 tl jauhettua muskottipähkinää
2 tl chilirouhetta
1 tl maustepippureita (kokonaisia)
1 tl jauhettua inkivääriä
½- 1 tl suolaa
1 tl sokeria
Mustapippuria myllystä
1 sitruunan mehu/ limen mehu
1 dl öljyä

Sekoita kuivat aineet ja lisää soijakastike ja vesi. Vaivaa taikinaa muutama minuutti ja muotoile se pötköksi.
Leikkaa pötköstä noin sentin paksuisia viipaleita (noin 10–12 kpl). Painele viipaleet litteiksi ja leikkaa ne sitten puoliksi.
Kiehauta keitinliemi ja lisää seitanpalat sinne. Anna kiehua noin puolisen tuntia.
Soseuta marinadin aineet sauvasekoittimella karkeaksi seokseksi. Anna seitanpalojen marinoitua yön yli ja paista ne sitten pannulla kauniin ruskeiksi.

Ohje on mukailtu Chocochilin Jerk-seitanin ohjeesta. Käytännössä olen huomannu, että mausteiden lisääminen marinadiin on hyväksi seitanin maulle. Muuten ohje mukailee perinteistä jamaicalaista Jerk-mausteseoksen ohjetta.

Bruce Waynen uunibataatit

n. 700 g bataattia
0,5 dl öljyä
1 rkl agavesiirappia
1/4 tl suolaa
Mustapippuria myllystä

Lohko bataatti kiekoiksi. Laita ne uunivuokaan. Kaada päälle loraus öljyä (0,5 dl), valuta päälle agavesiirappia/ siirappia. Lisää suolaa ja mustapippuria. Sekoittele mausteet ja öljy tasaisesti bataateille. Paista 200 asteisessa uunissa kypsiksi. Nauti kuumana tai kylmänä haluamallasi tavalla.

Pakkasherran paistettu tofu

Kylmäsavutofua
Öljyä
Savupaprikaa, yrttiseosta, valkosipulia

Tee savupaprikasta/ paprikasta, yrttiseoksesta ja kuivatusta valkosipulista mausteseos. Lämmitä paistinpannu, lisää öljy ja mausteseosta. Kuumenna hetki. Lisää viipaloitu tofu. Paista molemmilta puolilta kivan väriseksi. Voit nauttia kuumana tai kylmänä.

Linnunpelättimen linssipihvi

2 dl punaisia linssejä
vettä keittämiseen
2 sipulia
3 valkosipulin kynttä
2 pienehköä kesäkurpitsaa
2 rkl öljyä
1 dl perunajauhoja/ gluteenitonta jauhoa
1 dl auringonkukansiemeniä
1 tl pippurirouhetta
2 tl paprikajauhetta
2 tl curryjauhetta
1 tl suolaa
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl tomaattipyrettä/ ketsuppia

Keitä linssit kypsiksi, n. 15 min. Kuori ja silppua sipulit. Puhdista ja raasta kesäkurpitsat. Paista sipuleita ja kesäkurpitsaa öljyssä pannulla. Soseuta ainekset tasaiseksi massaksi linssien kanssa. Lisää auringonkukansiemenet, mausteet sekä hiukan öljyä ja tarvittaessa vettä. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Muotoile kostein käsin pihvejä. Paista runsaassa öljyssä rapean kypsäksi keskilämmöllä. Nautitaan kuumana tai kylmänä.

Killer Crocin marinoitu punasipulilisäke

3 punasipulia
1 dl oliiviöljyä
1 dl punaviinietikkaa
0,5 dl palmusokeria
Ripaus suolaa ja halutessasi chiliä

Hienonna punasipuli. Kiehauta etikka, sokeri ja suola kattilassa. Kaada punasipulin päälle ja sekoita. Lisää mukaan öljy suolaa ja muut haluamasi mausteet. Anna marinoitua muutama tunti, mieluiten yön yli. Käytä salaattiin, tarjoa leivän kanssa tai lisäkkeenä.

Ravintolapäivän Fatmobile

2011-08-12T20:00:00.010+03:00

21.8. eli viikon päästä sunnuntaina vietetään toista ravintolapäivää ja minä halusin ehdottomasti lähteä siihen hommaan mukaan! Perustamme ystäväni Heinin kanssa kahvilan, jonne minä teen makeat ja Heini suolaiset jutut. Mukanamme saattaa häärätä myös joitakin apukokkeja.

Ravintolamme nimi on Fatmobile ja sen tarjontaan kuuluvat makeat leivonnaiset, täytetyt leivät sekä erikoiskahvit. Kaikki tuotteemme ovat vegaanisia ja ne on valmistettu mahdollisuuksien mukaan reilun kaupan ja luomuraaka-aineista. Ravintolamme hinnat ovat edulliset, koska tarkoituksenamme ei ole tehdä rahaa vaan tarjoilla herkullisia ja jopa yllättäviäkin elämyksiä asiakkaillemme.

Hinnasto

Täytetty leipä mieleisilläsi täytteillä – 3 €
(Hovimestari Alfredin hummus, Pingviinin piparjuurisoijatuorejuusto, Myrkkymuratin maapähkinävoikastike, Ra’s Al Ghulin aurinkokuivattutomaattimajoneesi, Selina Kylen seitan, Pakkasherran paistettu tofu, Linnunpelättimen linssipihvi, Killer Crockin marinoitu punasipulilisäke, Bruce Waynen vihannekset)

Kaksinaaman keksi – 1 €
Poliisipäällikkö Gordonin gluteeniton minttusuklaapikkukakkunen – 1 €
Edvard Nygman arvoituksellinen sitruunapikkukakkunen – 1 €

Maustekahvi – 0,50 €
Tee – 0,50 €
Luomulimsa – 1,50 €

Fatmobilen parkkeerausaikataulu:

Klo 13 Laukontori
Klo 15 Verkatehtaankatu 2 (Nuorisokahvilan Uniikin parkkipaikka Tammerkosken kupeessa)
Jos tarjoiluja on jäljellä, jatkamme tämän jälkeen matkaa Tammelaan Emil Aaltosen puistoon.

Tervetuloa kahvittelemaan!

Fatmobile löytyy myös Facebookista, jonka kautta sitä voi mainostaa tutuille.

Muita Ravintolapäivän vegaaniravintoloita ja -kahviloita on ihan tooo-siii paljon!!

Helsinki

Tampere

Vegaaninen voileipäkahvila KITI – Tampere

Turku

Lahti

Sunnuntai Brunssi ja Kahvila Mimosa

Jos tiedät muita vegaaniravintoloita, niin vinkkaathan kommenttiosiossa, jotta voin lisätä ne listaan, kiitos! Tämän listan lisäksi sunnuntaina avataan tosi monta ravintolaa, joista löytyy jotain vegaanista, vaikka koko menu ei sellainen olisikaan. Listaan kaikista ravintoloista voi tutustua täällä.

Paahdetut siemen-pähkinä-sokerinamit

2011-08-07T00:02:00.000+03:00

Näitä iloisenvärisiä nameja on tosi helppo tehdä, eikä niiden valmistamisessa tarvitse noudattaa ohjetta lainkaan orjallisesti. Pähkinät ja siemenet voi valita mielensä mukaan ja sokerin ja siirapinkin voi vaihtaa tavallisiin, jos ei ole hifistelytuulella. Siirapin lisääminen "taikinaan" tekee nameista hieman taipuisia, joten jos haluat rapsahtavia nameja, kannattaa siirapin tilalle laittaa sokeria. Tällöin kannattaa varoa sitä, ettei sokeri sulaessaan kärvenny.

Paahdetut siemen-pähkinä-sokerinamit

2 rkl mustia seesaminsiemeniä
1 dl kurpitsansiemeniä
2 rkl pinjansiemeniä
2 dl saksanpähkinöitä
1 dl pistaasinsydämiä
0,5 dl palmusokeria
0,5 dl ruokosokerisiirappia
1/8 tl ruususuolaa
1/8 tl vaniljajauhetta

Paahda kutakin siemen- ja pähkinälajia yksinään muutaman minuutin ajan kuumalla, kuivalla paistinpannulla. Siemenet ja pähkinät palavat helposti, joten älä pidä levyä liian kuumalla. Heilauttele paistinpannua tai sekoittele siemeniä ja pähkinöitä lastalla usein. Kun siemenet alkavat poksua ja tuoksua paahtuneilta, ovat ne valmiit. Pähkinät eivät poksu, mutta ne saavat saada hieman kauniin ruskeaa (ei mustaa) väriä pintaansa. Siirrä paahdetut siemenet ja pähkinät kulhoon odottamaan.
Mittaa sokeri, siirappi, suola ja vanilja paistinpannulle ja sekoittele, kunnes seos on juoksevaa.
Kaada paahdetut siemenet ja pähkinät sulan sokerin sekaan ja sekoita. Kaada seos leivinpaperin päälle ja tasoita litteäksi levyksi. Anna jäähtyä ja leikkaa terävällä veitsellä sopiviksi suupaloiksi.

Mustaherukkaruudut

2011-08-06T23:41:00.001+03:00

Edellisessä kirjoituksessa alkanut ruutuvillitys jatkuu. Syy sille on se, että pehmeän tofun pakkauksesta vain puolet kuluu yhteen ruutuohjeeseen, joten on oikein kätevää leipoa siitä lisää ruutuja!

Mustaherukkaruutujen ohje myötäilee kovasti sitruuna- ja limeruutujen ohjeita. Oikeastaan se myötäilee niitä jopa niin paljon, että täytteen sekaan hupsahti hieman turhan paljon sokeria, koska en innostuksissani tajunnut, että mustaherukka ei ole niin hapanta kuin sitruuna tai lime. Ohjeen sokerimäärää voi siis huoletta vähentää vaikkapa puoleen, mikäli ei pidä ihan kauhean makeasta.

Myös tämän ohjeen voi helposti muuntaa gluteenittomaksi tai perusvehnäjauholliseksi, jos speltti kuulostaa liian kummalliselta.

Mustaherukkaruudut

Pohja

150 g vegaanista margariinia (katso lista täältä)
1 dl ruokotomusokeria
4 dl erikoishienoja spelttijauhoja (tai 3 dl gluteenittomia jauhoja tai vehnäjauhoja)

Laita uuni kuumenemaan 190 C:en. Rasvaa ja jauhota tai vuoraa vuoka leivinpaperilla. (Kun leivinpaperin ensin rypistää kädessä palloksi, on se avaamisen jälkeen helpompi levittää vuoan pohjan ja reunojen myötäisesti.)
Vatkaa margariini ja tomusokeri sähkövatkaimella vaahdoksi. Lisää spelttijauhot joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Levitä taikina tasaiseksi kerrokseksi vuoan pohjalle.
Paista pohjaa esilämmitetyssä uunissa 10 min. ja valmista tänä aikana ruutujen täyte.

Täyte

4 dl mustaherukoita
150 g pehmeää tofua
0,5 dl limen mehua
2 dl sokeria (tai vähemmän)
2 rkl ohrakasta (tai perunajauhoja tai maissitärkkelystä)
2 rkl erikoishienoa spelttijauhoa (tai gluteenitonta jauhoa)

Soseuta mustaherukat sauva- tai tehosekoittimella. Lisää pehmeä tofu, limen mehu, ohrakas ja spelttijauhot ja sekoita tasaiseksi massaksi. Sekoita joukkoon sokeria sen verran, että seos maistuu mielestäsi sopivan makealta.
Kaada täyte esipaistetun pohjan päälle ja paista n. 25 min. Leivonnainen on valmis, kun sen täyte on hyytynyt eli kun se ei heilutettaessa hylly pahasti.
Anna leivonnaisen jäähtyä kunnolla ja leikkaa se sitten kostutetulla, terävällä veitsellä sopiviksi paloiksi. Jos haluat siistit leikkauspinnat, huuhtele veitsi aina parin leikkauskerran jälkeen, sillä täyte on tahmaista.

Limeruudut

2011-08-06T23:26:00.001+03:00

Nämä makean kirpsakat ja ihanan töhnäiset herkut on valmistettu lähes samalla ohjeella kuin sitruunaruudut. Jauhojen määrää on hieman lisätty, koska ruudut on tehty spelttijauhoista ja sitruunat on vaihdettu tietysti limeen. Ruudut voi tehdä helposti gluteenittomina vain vaihtamalla spelttijauhot esimerkiksi täysjyväriisijauhoihin ja ohrakas perunajauhoihin. Jos taas speltti ei kiinnosta, voi ruudut tehdä myös tavallisista vehnäjauhoista.

Käytin ruutujen tekemiseen halkaisijaltaan 24-senttistä pyöreää irtopohjavuokaa, mutta muunkin malliset ja kokoiset vuoat käyvät. Pyöreästä leivonnaisesta on itse asiassa yllättävän helppo leikata ruutuja, vaikka toki pieniä hukkapaloja tästä luonnollisesti jääkin yli.

Limeruudut

Pohja

150 g vegaanista margariinia (katso lista täältä)
1 dl ruokotomusokeria
4 dl erikoishienoja spelttijauhoja (tai 3 dl gluteenittomia jauhoja tai vehnäjauhoja)

Laita uuni kuumenemaan 190 C:en. Rasvaa ja jauhota tai vuoraa vuoka leivinpaperilla. (Kun leivinpaperin ensin rypistää kädessä palloksi, on se avaamisen jälkeen helpompi levittää vuoan pohjan ja reunojen myötäisesti.)
Vatkaa margariini ja tomusokeri sähkövatkaimella vaahdoksi. Lisää spelttijauhot joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Levitä taikina veistä tai lusikkaa apuna käyttäen tasaiseksi kerrokseksi vuoan pohjalle.
Paista pohjaa esilämmitetyssä uunissa 10 min. ja valmista tänä aikana ruutujen täyte.

Täyte

150 g pehmeää tofua (silken)
3 dl ruokosokeria
1 dl limen mehua
1 limen raastettu kuori
2 rkl erikoishienoja spelttijauhoja (tai gluteenitonta jauhoa)
2 rkl ohrakasta (tai perunajauhoja tai maissitärkkelystä)

Soseuta tofu sauva- tai tehosekoittimella. Lisää muut aineet ja sekoita tasaiseksi. Täytteen kuuluu tässä vaiheessa olla erittäin löysää.
Kaada täyte esipaistetun pohjan päälle ja paista, kunnes täyte ei heilutettaessa enää hylly. Aikaa tähän kuluu 20-30 minuuttia. Täyte hyytyy vielä jäähtyessään lisää, joten täysin kiinteää ei täytteen tarvitse olla vielä uunista pois otettaessa.
Anna leivonnaisen jäähtyä kunnolla ja leikkaa se sitten kostutetulla, terävällä veitsellä sopiviksi paloiksi. Koska täyte on tahmaista, kannattaa veitsi huuhdella usein, jotta leikkauspinnoista tulee mahdollisimman siistit.
Koristele ruudut halutessasi siivilöimällä niiden päälle tomusokeria juuri ennen tarjoilua.

Pikkukakkusia Tapahtumien yössä

2011-08-04T23:52:00.002+03:00

Tähän alkuun sellainen tiedotusluontoinen asia, että työskentelen nykyisin Runsaudensarvessa. Vaikka en henkilökohtaisesti enää olekaan taloudellisesti riippumaton Runsiksen suhteen, tämä ei vaikuta siihen, mistä asioista ja mihin sävyyn kirjoitan blogissani. En myöskään aio antaa Runsaudensarven tuotteille mitään erityisasemaa blogin resepteissä, vaikka niitä sattuneesta syystä varsin paljon keittiöstäni löytyykin.

Kun käytän sellaista tuotetta, jota myydään myös jossain muualla, en aio pimittää tätä tietoa lukijoilta. Runsaudensarvi tosin on sellainen kauppa, jossa myydään paljon sellaista, jota ei oikein muualta saa, joten silloin tällöin voi mahdollisesti tulla vastaan sellainen tilanne, jossa minun on pakko mainita vain Runsaudensarvi. Ajattelin nyt joka tapauksessa kertoa tämän työasian, jotta jokainen lukija voi itse arvioida, ottaako juttuni todesta vai pelkkänä Runsiksen myynninbuustauspuheena ;)

Ja mitenkäs tämä kaikki liittyy sitten pikkukakkusiin? Tampereella on juuri nyt käynnissä Teatterikesä ja Tapahtumien yö. Vietin eilispäivän pikkukakkustehtailijana, koska Runsaudensarvi osallistui tänään Lyhtyjen yöhön myyntipöytänsä sekä kahvi- ja pikkukakkusmaistiaisten kera. Kävin illalla tapahtumapaikalla piipahtamassa ja toteamassa, että siellä oli paljon porukkaa, rempseän mukavaa livemusiikkia ja kaikenlaista hauskaa uutta, vanhaa ja kierrätettyä tavaraa myynnissä. Olisipa siellä päässyt käden viivojen tulkitsijan juttusillekin, jos olisi halunnut.

Tämän lisäksi kävin kävelemässä kaupungilla ja päädyin hetkeksi ihastelemaan Scandinavian Funksien esitystä. (Ryhmä tanssaili hieman tähän tapaan, mutta vuotta myöhemmin.) Olisi tehnyt mieli kierrellä vähän enemmänkin katselemassa kaikenlaista katutaidetta, mutta minulla ei ollut Tapahtumien yön ohjelmaa saatavilla eikä matkan varrella tullut enää vastaan muita mielenkiintoisia juttuja, joten päädyin takaisin kotiin jakamaan tämän reseptin kaikkien kanssa.

Tapahtumien yön pikkukakkuset
(Ohjeesta tulee 24 minikokoista pikkukakkusta tai noin 10 tavallisen kokoista pikkukakkusta)

Kaakaomuffinssit spelttijauhoista

2,5 dl erikoishienoja spelttijauhoja (esim. SunSpelt)
0,5 dl kaakaojauhetta
0,5 tl leivinjauhetta
0,25 tl ruokasoodaa
0,5 tl vaniljajauhetta
1,5 dl kauramaitoa (tai muuta kasvimaitoa)
1 tl omenaviinietikkaa (ei pakollinen)
0,5 dl kookos- tai rypsiöljyä
1 dl sokeria
0,25 tl ruususuolaa

Vuoraa muffinssipelti* muffinssivuoilla ja laita uuni kuumenemaan 190 °C:en.
Siivilöi spelttijauhot, kaakao, leivinjauhe, ruokasooda ja vaniljajauhe kulhoon ja sekoita. Sekoita toisessa kulhossa kauramaito, omenaviinietikka, kookosöljy, sokeri ja ruususuola. Yhdistä molemmat seokset ja sekoita ne nopeasti tasaiseksi.
Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista esilämmitetyssä uunissa kypsiksi. Minimuffinssien paistoaika on n. 16 minuuttia ja tavallisen kokoisten muffinssien 18–20 minuuttia. Muffinssit ovat kypsät, kun niihin työnnettyyn tikkuun ei jää ulosvedettäessä taikinaa. Anna muffinssien jäähtyä ennen niiden kuorruttamista.

* Jos sinulla ei ole käytössäsi muffinssipeltiä, voivat muffinssit levitä uunissa ikävän näköisiksi. Voit estää tämän käyttämällä uunissa leviämättömiä vuokia (esim. Amerikan muffinivuokia), käyttämällä kahta vuokaa päälletysten tai tekemällä taikinasta paksumman käyttämällä enemmän jauhoja tai vähentämällä hieman nesteen määrää.

Kaksivärinen vanilja-kaakaokuorrute

1 rkl kylmäpuristettua kookosöljyä*
25 g vegaanista kasvimargariinia (katso lista täältä)
ripaus vaniljajauhetta
n. ½ pkt (200 g) ruokotomusokeria
1 rkl kauramaitoa
2 tl kaakaojauhetta

Vatkaa kookosöljy, kasvimargariini, vaniljajauhe ja puolet ruokotomusokerista sähkövatkaimella. Lisää kauramaito ja sekoita tasaiseksi.
Lisää ruokotomusokeria sen verran, että kuorrute on jämäkkää, mutta helposti levittyvää. Vatkaa kuohkeaksi.
Jaa kuorrute kahteen osaan ja sekoita toisen joukkoon kaakaojauhe.
Laita kuorrute pursotuspussiin siten, että pussin toisella reunalla on vanilja- ja toisella reunalla kaakaokuorrute.
Pursota pikkukakkusten päälle haluamiasi kuvioita.
Viimeistele pikkukakkuset ripottelemalla niiden päälle esimerkiksi pähkinärouhetta tai kookoshiutaleita.

* Kylmäpuristettu kookosöljy ei ole kuorrutteen onnistumisen kannalta välttämätön, mutta se antaa kuorrutteelle tosi ihanan mutta miedon kookoksen maun. Mielestäni kookosöljy tekee kuorrutteesta raikkaamman makuisen, kuin jos tekisin sen pelkästä margariinista.

Ihan paras tapa kuljettaa isoa määrää minipikkukakkusia paikasta toiseen on se, että hankkii (puhtaan) perhepitsalaatikon! Se on juuri sopivan korkuinen, joten laatikkoon ei jää hukkatilaa. Jos laatikoita pitää laittaa useampi päälletysten, voi kuorrutteiden länttääntymisen (eli litistymisen) estää työntämällä pariin pikkukakkuseen sopivan pituiseksi leikatut cocktailtikut, jotka estävät kannen painautumisen liian alas. Tadaa!

Gluteeniton kesäkurpitsakakku

2011-07-29T21:34:00.000+03:00

Tein gluteenittoman ja hieman vähempisokerisen version kardemummaisesta kesäkurpitsakakusta. En ole vielä keksinyt, miten gluteenittomista kakuista saisi muun värisiä kuin hailakan vaaleita. Jos jollakulla on (luonnollisestikin vegaanisia) vinkkejä esteettiseen gluteenittomaan leivontaan, niin otan ne mielelläni vastaan. Kaikesta epäesteettisyydestä huolimatta tämä on oikein oiva kakku.

Minua kiinnostaisi tietää myös, miten gluteenittomista kakuista saisi mahdollisimman kuohkeita. Tämäkin kakku on pehmeä, mutta vehnällisiin kakkuihin verrattuna melko tiivis. Peruna- tai arrowjuurijauholla kakkujen rakenteesta tulee mielestäni väärällä tavalla hieman jauhoinen, vaikka tärkkelysten sanotaankin tuovan leivonnaisiin kuohkeutta. Mitä muita vaihtoehtoja voisi olla olemassa?

Jauhoina kakussa voi käyttää mitä tahansa gluteenittomia jauhoja, kunhan niiden yhteinen tilavuus on 5 dl. Gluteenittomia jauhovaihtoehtoja on tosi paljon ja niistä voi miksailla oman gluteenittoman seoksen: riisiä, tattaria, kinoaa, maissia, kookosta, teffiä ja niin edelleen.

Gluteeniton kesäkurpitsakakku

1,5 dl vettä
1,25 dl öljyä
2 dl sokeria
3 dl raastettua kesäkurpitsaa
0,5 tl vaniljajauhetta
0,5 tl suolaa
1,5 tl kardemummaa
2,5 dl täysjyväriisijauhoja
1,5 dl kookosjauhoja
1 dl kinoajauhoja
2 tl psylliumia*
0,25 tl ruokasoodaa
0,25 tl leivinjauhetta

Rasvaa ja jauhota kakkuvuoka. (Käytin vuokaa, jonka tilavuus on n. 0,8 l.) Laita uuni kuumenemaan 190 °C:een.
Sekoita vesi, öljy, sokeri, kesäkurpitsa, vanilja, suola ja kardemumma.
Sekoita loput aineet ensin toisessa kulhossa ja sen jälkeen yhdistä ne nesteiden joukkoon.
Kaada ja painele taikina kakkuvuokaan ja paista esilämmitetyssä uunissa n. 40 minuuttia. Kakku on valmis, kun siihen työnnettyyn tikkuun tai veitseen ei jää taikinaa.
Anna kakun jäähtyä vuoassaan kymmenisen minuuttia ja kumoa se sitten jäähtymään.

* En ole ihan varma, tarvitaanko tämän kakun koossapitämiseen ihan välttämättä psylliumia, mutta koska minulla sattui sitä olemaan, niin käytin sitä kiinteyttämään taikinaa, ja hyvin pysyi kakku koossa.

Carobhippu-pähkinäkeksit

2011-07-26T15:34:00.000+03:00

Ihania möhkälekeksejä!

Nyt seuraa tarinointia siitä ajasta, kun olin aloitteleva vegaani ja luulin, että mitään vegaanille kelpaavia herkkuja ei ole olemassakaan... Vegaanin karkkihylly saisi nykyisinkin olla laajempi, mutta tuolloin kauan kauan sitten se oli todella nihkeä: vihreät kuulat ja lakritsa taisivat olla ainoita tietämiäni vegaanisia karkkeja, joten ei niillä paljon juhlittu. Vegaanisesta suklaasta en ollut koskaan kuullutkaan. (Toisin kuin nyt, hah!)

Olin lukenut jostain, että carobista valmistetaan vähän niin kuin suklaata, joten olin todella innoissani löydettyäni vegaanisen caroblevyn Sokoksen luontaistuoteosastolta. Olin niin onnellinen saadessani jälleen suklaata, etten meinannut kestää sitä tunnetta. Pettymys olikin siis melkoinen, kun suklaalevyltä näyttävä levy maistuikin vain omituiselta ja jauhoiselta, mutta ei lainkaan suklaalta. Sittemmin opin pitämään carobista tosi paljon, vaikka kyllä edelleenkin tykkään enemmän suklaasta.

Tarinan opetus onkin siis se, että jos et ole koskaan syönyt carobia missään muodossa, niin älä odota sen olevan suklaata, vaikka se siltä näyttääkin. Carob on hyvää (ja terveellistäkin, mutta ei jäädä jumittamaan siihen) ja se sopii tosi hyvin moniin sellaisiin leivonnaisiin, joissa normaalisti käytetään suklaata. Carobia myydään jauheena, jota voi käyttää kaakaon sijasta, sekä levyinä ja patukoina (ks. esim. tämä), joita voi käyttää suklaan sijasta. Oma suosikkini carobpatukoista on appelsiinicarobpatukka, jota ensimmäistä kertaa syödessäni meinasin pyörtyä sen ihanan maun vuoksi. Niin se makuaisti vain sopeutuu.

Ja koska carobia voi käyttää kaakaon ja suklaan tilalla, voi saman tehdä myös toisin päin. Jos et halua tai uskalla käyttää carobia, voit tietysti korvata carobin tässä ohjeessa tummalla suklaalla.

Carobhippu-pähkinäkeksit (n. 10 kpl)

100 g vegaanista margariinia
1 dl fariinisokeria
0,5 dl sokeria
0,5 tl jauhettua vaniljaa
0,25 tl suolaa
1 rkl pellavarouhetta (ei pakollinen)
0,5 tl ruokasoodaa
2 dl vehnäjauhoja
75 g caroblevyä tai -patukkaa pieniksi paloiksi pilkottuna
1 dl kuorittuja pistaaseja (tai muita pähkinöitä)

Laita uuni kuumenemaan 190 °C:en ja peitä uunipelti leivinpaperilla.
Sekoita margariini, fariinisokeri, sokeri, vanilja, suola ja pellavarouhe haarukalla sekaisin.
Lisää ruokasooda, vehnäjauhot, carobhiput ja pähkinät ja sekoita käsin tasaiseksi. Älä kuitenkaan vaivaa taikinaa, jotta se ei sitkostu.
Jaa taikina leivinpaperin päälle kymmeneen osaan lusikalla tai mekaanisella jäätelökauhalla ja paina keksit kämmenellä hieman litteämmiksi. Siisti keksien reunat, jos ne rispaantuvat käsittelyssä.
Paista keksejä esilämmitetyssä uunissa 10–12 minuuttia eli kunnes keksien reunat ovat saaneet kauniin värin. Anna keksien jäätyä uunipellillä tai ritilällä ennen kuin siirtelet niitä, sillä ne ovat vastapaistettuina hieman pehmeitä, mutta kiinteytyvät jäähtyessään.

Naanleipä

2011-07-26T14:45:00.001+03:00

Kamomillan konditorian Facebook-sivulla (vink vink, käykääpä tykkäämässä) kyseltiin tänään gluteenittoman naanleivän perään. En ollut koskaan tehnyt edes gluteenillista naanleipää, joten halusin testata sitä ensin. Tulipa vaan hyvää naania! Olen muistaakseni kerran leiponut gluteenitonta leipää ja senkin sellaisesta valmiista seoksesta, joten ehkäpä minun pitäisikin hieman petrata tuota leipäosastoa. Jääkäämme siis odottamaan gluteenitonta versiota tästä ohjeesta.

Naanleipä (n. 8 kpl)

2 dl vettä
1 pss kuivahiivaa (tai 25 g tuorehiivaa)
1 rkl sokeria
0,5 tl suolaa
(1 tl jauhettua korianteria)
2 rkl öljyä
1,5 dl maustamatonta soijajogurttia
n. 8 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Öljyä tai vegaanista margariinia voiteluun
Unikon-, seesamin tai muita siemeniä koristeluun.

Lämmitä vesi 42-asteiseksi (hieman kädenlämpöistä lämpöisemmäksi) ja sekoita sen joukkoon hiiva, sokeri, suola, (korianteri,) öljy ja soijajogurtti. (Jos käytät tuorehiivaa, lämmitä vesi kädenlämpöiseksi.)
Sekoita leivinjauhe muutamaan desilitraan vehnäjauhoja ja yhdistä seos taikinaan. Lisää vehnäjauhoja sen verran, että taikina on helppoa vaivata, kimmoisaa eikä tartu pahasti sormiin. (Sormiin tarttumisen voi välttää, jos välillä peset ja kuivaat kädet ja jatkat vaivaamista jauhotetuin käsin.) Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa liinan alla tunnin verran.
Laita uuni kuumenemaan 275 °C:en ja peitä kaksi uunipeltiä foliolla. (Leivinpaperi voi sytttyä palamaan näin kuumassa uunissa, joten en suosittele sen käyttöä.)
Jaa taikina kahdeksaan osaan ja kaulitse ne noin senttimetrin paksuisiksi soikioiksi. Asettele leivät folion päälle uunipelleille ja sivele ne sulatetulla margariinilla tai öljyllä. Ripottele pinnalle siemeniä.
Paista esilämmitetyssä uunissa n. 6 min. eli kunnes leivät ovat väriltään kauniin ruskeita. Sivele leivät vielä paistamisen jälkeen sulatetulla margariinilla tai öljyllä, mutta tee tämä varoen, jotta siemenet eivät irtoile leivän päältä pois. Voit myös jättää toisen voitelun tekemättä.
Syö naanleivät sellaisenaan tai intialaisen ruoan särpimenä.

Sateenkaarella koristeltu täytekakku

2011-07-24T18:33:00.000+03:00

Kamomillan kotimetsässä oli elämä kulkenut tuttuja raiteitaan jo niin pitkään, ettei siellä juurikaan ollut mitään tarinoitavaa. Kamomilla työskenteli edelleen rouva Virtasen leipomossa, Mimosa pystytti taas kesän tullen jäätelökioskinsa ja muutkin vanhat tutut, kuten postitoimiston Tonttu, Karhuherra ja oravaperhe hoitivat hommiaan kuten ennenkin.

Jotain uutta sentään oli tapahtunut. Kamomillan Asteri-serkku oli vuokrannut pienen keltaiseksi maalatun talon Kamomillan naapurista ja asusti siinä nyt Seljan kanssa. Asterin ja Seljan kodissa oli keittiö, kylpyhuone, olohuone ja makuuhuone, jossa molemmat asukkaat nukkuivat samassa sängyssä. Eikä kukaan metsän väestä nähnyt siinä mitään paheksuttavaa tai omituista. Sen pituinen se.

Tampereella on tänä viikonloppuna Prideilty. Vegaaniliiton Tampereen ryhmä järkkäsi sateenkaaripiknikin, jonne olivat tervetulleita ihan kaikki. Koskipuistoon saapuikin paljon ihmisiä piknikkeilemään, joten syötävääkin oli yllin kyllin. Itse osallistuin nyyttäreihin tällä kakulla.

Sateenkaaritäytekakku

Pohja: suurinpiirtein samanlainen kuin krokotiilikakussa.
Kostuke: veden, sitruunamehun ja sokerin seos.
Täyte: Kakku on leikattu neljään osaan, joten siinä on kolmea eri täytettä, kutakin näistä omassa kerroksessaan: tuoreita mansikoita, tuoreita vadelmia ja tuoreita punaherukoita. Marjojen kanssa kerrosten väliin on levitetty vatkattua SoyaToo!-soijavispiä.
Kuorrute: margariini-kookosöljy-tomusokerikreemi, joka on värjätty siniseksi. (Kreemin ohje löytyy alta.)
Koristeet: värjättyä sokerimassaa sekä siniseksi värjättyä sokeria.

Jos sinulta ei löydy kookosöljyä, voit valmistaa kuorrutteen myös kokonaan margariinista, mutta suosittelen testaamaan kuorrutteessa myös kylmäpuristettua kookosöljyä. Se saa kuorrutteen maistumaan sopivasti kookokselta. Jos taas haluat jättää margariinin kokonaan käyttämättä, voit käyttää pelkkää kookosöljyä, jolloin saat aikaiseksi kaulittavaa kuorrutetta, kuten näissä pekaanimuffinsseissa.

Allaoleva ohje on silmämääräisesti mitattu, joten mittasuhteet saattavat hieman heitellä. Kokeilemalla kuitenkin selviää, miten paljon mitäkin ainesta pitää laittaa.

Margariini-kookosöljy-tomusokerikreemi

50 g vegaanista margariinia (ks. lista täältä.)
0,5 dl kookosöljyä
n. 1 pkt ruokotomusokeria
n. 2 rkl kauramaitoa tai muuta kasvimaitoa
0,25 tl vaniljajauhetta
(elintarvikeväriä)

Vatkaa margariini, kookosöljy ja puolet ruokotomusokerista sekaisin. Lisää kauramaito, vanilja ja halutessasi elintarvikeväri.
Lisää ruokotomusokeria niin paljon, että kuorrute on jämäkkää, mutta silti hyvin levitettävää. Jos kuorrutteesta tulee liian paksua, voit lisätä siihen tilkan kauramaitoa. Jos se taas onkin liian löysää, lisää siihen ruokotomusokeria.
Kuorrutteen voi käyttää heti, jolloin sen levittymiseen ei tarvita erityisiä kikkoja. Jos teet kuorrutteen etukäteen, niin säilytä se tällöin jääkaapissa. Kookosöljyn ansiosta kuorrute jähmettyy suht kovaksi, mutta sen saa notkistettua käyttökuntoon lämmittämällä sitä mikrossa muutaman sekunnin ajan.

Rapeat maissivohvelit

2011-07-17T13:25:00.000+03:00

En muista syöneeni aikaisemmin tuoreita karhunvatukoita, joten kaupasta piti ottaa niitä rasiallinen maistiaisiksi, kun niitä sieltä kerran löytyi. En mitenkään yllättynyt siitä, että ne maistuvat ihan hullun hyviltä! Ne käyvät oikein hyvin kavereiksi näille vohveleillekin.

Rapeat maissivohvelit (n. 5 kpl)

2 dl maissijauhoja*
1 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
0,25 tl suolaa
1 rkl sokeria
3 dl soijamaitoa tai muuta kasvimaitoa
2 rkl öljyä (+ lisää öljyä paistamiseen)

Sekoita kuivat aineet ja mittaa niiden joukkoon soijamaito sekä öljy. Sekoita tasaiseksi.
Kuumenna vohvelirauta, öljyä sen pinta ja paista vohvelit kauniin ruskeiksi ja rapeiksi.
Älä kasaa vohveleita päälletysten, vaan säilytä ne ritilän päällä, jotta ne eivät lötkisty. Tarjoile mahdollisimman heti mieleistesi täytteiden kera: marjojen, hedelmien, hillojen, vaahterasiirapin tai vaikka soija-, kaura- tai riisijäätelön kanssa vohvelit maistuvat kaikille!

* Maissijauholla tarkoitetaan maissijauho-nimellä myytävää maissijauhoa. Ei siis maissitärkkelystä eli esim. Maizenaa eikä polentaa eli karkeasti mannaryynimäiseksi hienonnettua maissia.

Kardemummainen kesäkurpitsakakku

2011-07-15T18:53:00.001+03:00

Meilläpäin maailmaa kesäkurpitsa on totuttu yhdistämään grillaukseen ja kasvishöystöihin, jopa hieman tylsänä mutta pakollisena ainesosana. Se on kuitenkin oivallinen raaka-aine myös makeille leivonnaisille, sillä se tuo kakkuihin ja muffinsseihin pehmeyttä ja mehevyyttä. Jos kesäkurpitsan käyttää kuorineen, lisää se hauskoja väripilkkuja taikinaan.

Tämä kakku on helppotekoinen, koska se paistetaan uunipellillä pannukakun tapaan. Aineksetkaan eivät vaadi vierailua erikoiskauppoihin. Taikinaan tulee paljon sokeria ja se tekee kakun pinnasta kivalla tavalla sitkaan (englanniksi fudgy). Jos haluat pehmeämmän kakun, kannattaa kokeilla kakun paistamista kakkuvuoassa tai uunipeltiä pienemmässä, korkealaitaisessa vuoassa. Paistoaika voi tällöin luonnollisesti pidentyä. En ole testannut tätä reseptiä kakkuvuoassa paistaen, joten en toistaiseksi osaa antaa tämän tarkempia ohjeita.

Kardemummainen kesäkurpitsakakku

1 dl vettä
2 dl öljyä
4 dl sokeria (3 dl riittää myös)
4 dl raastettua kesäkurpitsaa
1 tl vaniljajauhetta
1 tl suolaa
2 tl kardemummaa
7 dl vehnäjauhoja
0,5 tl ruokasoodaa
0,25 tl leivinjauhetta

Laita uuni kuumenemaan 170 °C:en ja vuoraa uunipelti leivinpaperilla.
Yhdistä vesi, öljy, sokeri, hienolla terällä raastettu kesäkurpitsa, vanilja, suola ja kardemumma ja sekoita.
Sekoita ensin toisessa kulhossa vehnäjauhot, ruokasooda ja leivinjauhe ja yhdistä ne sitten märkien aineiden joukkoon. Sekoita nopeasti tasaiseksi.
Kaada taikina uunipellille ja levitä tasaiseksi kerrokseksi.
Paista esilämmitetyssä uunissa 30 minuuttia eli kunnes kakun pinta on saanut kauniin värin ja kakku on sisältä kypsä.
Anna jäähtyä, leikkaa annospaloiksi ja tarjoile.

Unikonsiemenleipä

2011-07-11T21:11:00.000+03:00

Unikonsiemenleipä

2,5 dl vettä
0,5 pss kuivahiivaa
0,5 tl suolaa
2 rkl unikonsiemeniä
n. 8–10 dl erikoishienoja spelttijauhoja eli ns. valkoista spelttijauhoa, esim. Sunspelt.*
0,5 dl öljyä

Lämmitä vesi 42-asteiseksi eli sellaiseksi, että se tuntuu selvästi lämpimältä. Liota veteen kuivahiiva ja suola.
Lisää joukkoon unikonsiemenet sekä puolet spelttijauhoista ja sekoita. Sekoita öljy taikinan joukkoon.
Lisää jauhoja niin paljon, että taikinaa on helppo vaivata eikä se enää tartu käsiin. Vaivaa taikina kimmoisaksi, peitä liinalla ja anna nousta lämpimässä paikassa puolisen tuntia. Vaivaa leipä uudelleen, muotoile pyöreäksi limpuksi uunipellille leivinpaperin päälle, peitä liinalla ja anna nousta uudelleen. Laita uuni kuumenemaan 225 °C:en.
Leikkaa nousseen leivän päälle viillot ja paista esilämmitetyssä uunissa n. 25 minuuttia. Leipä on valmis, kun se on pinnaltaan ja pohjastaan kauniin ruskea ja kuulostaa koputettaessa ontolta.

*Voit käyttää taikinaan myös tavallisia vehnäjauhoja, mutta jauhojen määrä voi tällöin olla erilainen. Voit korvata myös vain osan spelttijauhoista tavallisilla vehnäjauhoilla.

Kumpaan suuntaan leipä pitäisi etiketin mukaan leikata, ettei tee kauheaa käytösrikkomusta? Viiltojen suuntaisesti vai niiden vastaisesti? Itse leikkasin niiden vastaisesti.

Suklaamoussetorttu

2011-07-10T02:57:00.000+03:00

Kaverilleni järkättiin puistopiknikin malliset yllätyssynttärit ja tein sinne raakatorttua. En ole aikaisemmin leiponut näin monimutkaista raakaleivonnaista, mutta siitä huolimatta tästä tuli oikein hyvä torttu. En myöskään ole koskaan ennen käyttänyt avokadoa makean leivonnaisen pääraaka-aineena, koska se ei vain kuulosta hyvältä idealta.

Koska niin moni on kehunut avokadopohjaisia suklaamousseja, uskaltauduin minäkin testaamaan. Sain todeta, että ihan huippukamaahan se on tähän tarkoitukseen. Avokado ei maistu avokadolta valmiissa moussessa, mutta se antaa kuitenkin ihanaa kermaisuutta ja paksuutta mousselle. Jopa avomieheni, jonka mielestä avokado maistuu käsivoiteelle, antoi hyväksyvän arvosanan avokadomousselle. Ja se on iso myönnytys se!

Tortun pohja

2 dl saksanpähkinöitä
2 dl cashewpähkinöitä
1 dl taateleita
0,5 dl vettä
ripaus suolaa

Hienonna pähkinät tehosekoittimessa ja kaada kulhoon odottamaan. Pähkinät saavat olla melkein jauhoa, mutta mukana saa olla pieniä sattumia.
Hienonna seuraavaksi taatelit veden kera. Taatelit voi myös liottaa ennen hienontamista, jolloin hienontaminen käy näppärämmin.
Yhdistä kaikki aineet tasaiseksi massaksi.
Vuoraa irtopohjavuoka (tai muu sopiva vuoka) leivinpaperilla ja painele massa vuoan pohjalle. Laita pohja jääkaappiin odottamaan täytettä.

Avokadosuklaamousse

2 kypsää avokadoa
1 banaani
0,75 dl (raaka)kaakaojauhetta
0,25 tl suolaa
2 rkl agavesiirappia tai muuta makeutusta
0,5 dl vettä

Halkaise avokadot ja poista niistä kivet. Leikkaa ja/tai lusikoi avokadon hedelmäliha tehosekoittimeen.
Kuori ja pilko banaani mukaan tehosekoittimeen.
Lisää muut aineet ja soseuta kuohkeaksi ja tasaiseksi massaksi. Soseuttaminen saattaa kestää jonkin aikaa, mikäli moussen aineksia pitää välillä tökkiä sopivalla välineellä lähemmäs tehosekoittimen teriä. (Muista kuitenkin sammuttaa laite tämän operaation ajaksi.) Maista, tarvitseeko massa lisää makeutusta tai muuta makua ja lisää sitä tarvittaessa.
Levitä valmis mousse pohjan päälle, tasoita pinta ja koristele esimerkiksi mansikoilla. Anna moussetortun jähmettyä jääkaapissa vähintään tunnin ajan.

Tästä tortusta sai leikattua siistejä siivuja, vaikka mousse ei varsinaisesti hyydykään. Käytin 24-senttistä vuokaa, ja tortusta ei tullut kauhean korkea. Tortun voi ilman muuta valmistaa myös toisenkokoisiin vuokiin, jos haluat paksumman tortun tai esimerkiksi valmiit annosvuoat torttua. Moussen voi syödä myös sellaisenaan jälkiruokana.

Vähän terveellisemmät pekaanimuffinssit vähän terveellisemmällä kuorrutteella

2011-07-10T02:20:00.002+03:00

Näistä muffinsseista tuli vähän hölmöt kuvat, mutta siitä huolimatta nämä olivat tosi jees. Muffinssien pohja on melkein sama kuin pekaanimuffinsseissa, mutta valkoiset vehnäjauhot on vaihdettu spelttijauhoihin ja valkoinen sokeri täysruokosokeriin. Kasvimaitona käytin luomusoijamaitoa, jonka ainesosat ovat niinkin yksinkertaiset kuin soijapapu ja vesi.

Kuorrute sen sijaan oli hieman jännittävämpi kokemus. Halusin tehdä pursotettavan kuorrutteen, mutta tahdoin tällä kertaa jättää margariinit käyttämättä. Valitsin kuorrutteen rasvaksi kookosöljyn, jolla saisin kuorrutteesta jämäkkää. Mittaillessani aineita hieman samaan tapaan kuin yleensä margariinillisissa kuorrutteissa ei kuorrutteesta tullutkaan levittyvää tai pursotettavaa. Siitä tuli kaulittavaa.

Massa ei ole yhtä helppoa käsitellä kuin marsipaani tai sokerimassa, mutta jos ei ole niin kauhean tarkkaa saada siloista ja tasaista jälkeä, on tämä hauska ja erityisesti hyvänmakuinen vaihtoehto muille kuorrutteille.

Pekaanimuffinssit speltistä ja täysruokosokerista (12 kpl)

4 dl erikoishienoja spelttijauhoja (ns. valkoinen spelttijauho, esim. Sunspelt)
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa
1,5 dl täysruokosokeria
0,5 tl vaniljajauhetta
0,5 tl suolaa
2,5 dl soijamaitoa (tai muuta kasvimaitoa)
1 dl öljyä
1,5 dl pekaanimurskaa

Laita uuni kuumenemaan 190 °C:en ja vuoraa muffinssipelti muffinssivuoilla. (Jos sinulla ei ole muffinssipeltiä, voivat muffinssit levitä paistettaessa rumannäköisiksi. Voit yrittää estää tämän käyttämällä kahta vuokaa päällekkäin, lisäämällä taikinan jauhojen määrää tai vähentämällä taikinan nesteen määrää, käyttämällä niin sanottuja amerikan muffinssivuokia tai täyttämällä vuoat vasta hetkeä ennen kuin muffinssit menevät uuniin.)
Sekoita spelttijauhot, leivinjauhe, ruokasooda, täysruokosokeri, vanilja ja suola.
Mittaa niiden sekaan öljy sekä soijamaito ja sekoita tasaiseksi.
Lisää lopuksi pekaanit ja sekoita vielä nopeasti.
Jaa taikina vuokiin ja paista esilämmitetyssä uunissa 18–20 minuuttia.

Näistä muffinsseista tuli tosi hassunnäköisiä, koska ne pursuilivat vuoistaan ihanasti. Ilmeisesti spelttijauhot ja täysruokosokeri saavat yhdessä aikaan sen, että muffinssien pinnasta tulee erityisen kiiltävä.

Kaulittava kaakaokuorrute

0,5 dl (kylmäpuristettua) kookosöljyä
1 rkl (raaka)kaakaojauhetta
0,25 tl vaniljajauhetta
n. 4 dl ruokotomusokeria
4 tl vettä

Vatkaa sähkövatkaimella kookosöljy, kaakao, vanilja ja puolet ruokotomusokerista sekaisin. Lisää vesi ja sekoita.
Lisää ruokotomusokeria vähän kerrallaan. Massa on valmista, kun sitä on helppo muotoilla kädessä.
Voit säilyttää massaa jääkaapissa, mutta peitä se tiiviisti kelmulla.
Kaulitse massa varovasti puolen senttimetrin paksuiseksi levyksi ja ota siitä muotilla tai leikkaa veitsellä sopivia kuvioita. Massa irtoaa alustasta helpoiten, kun sen reunaa nostaa varovasti veitsellä ja avittaa massaa rauhallisesti nousemaan.

Tein muffinssien pinnalle massasta ympyrät ja jätin ne hieman liian pitkäksi aikaa odottelemaan siirtoa muffinssien päälle. Siitä johtuen kuorrute on hieman halkeillut. Jos kuitenkin kuorrutat muffinssit heti massan muotoilun perään, ei massan pinta kuivu ja lopputulos näyttää todennäköisesti oikein siloiselta. Jos massa kuivuu ja halkeilee pinnaltaa, voit vaivata sen uudelleen kimmoisaksi ja kiiltäväksi.

Vähähiilihydraattiset pähkinä-kaakaokeksit

2011-07-06T19:04:00.004+03:00

Suosittelen ihan aluksi tutustumaan edelliseen kirjoitukseeni, jossa kerroin lyhyesti näkemyksiäni karppaamisesta ja vähähiilihydraattisesta leipomisesta. Nämä keksit ovat siis jatkoa sille. Laitoin taikinaan 2 dl Sötiniä, joten näissä kekseissä se maistuu edellisiä keksejä enemmän. Maistelijat ehdottivatkin vähentämään Sötinin määrää taikinassa. Keksit kuuluvat samaan sarjaan edellisten kanssa eli jos olisin vain itse syönyt näitä keksejä, ei resepti olisi päätynyt blogiin.

Vähähiilihydraattiset pähkinä-kaakaokeksit

100 g vegaanista margariinia (Suosittelen Tummansinistä Keijua)
1–2 dl Sötiniä tai muuta vastaavaa makeuttajaa
2 rkl vettä
1,5 dl kookosjauhoa
0,5 dl kaakaojauhetta
0,75 dl mantelijauhetta
0,5 tl ruokasoodaa
0,25 tl vaniljajauhetta
0,25 tl suolaa
1 dl pähkinämurskaa, esim. pekaaneja (cashewpähkinät ovat karppauksessa nounou)

Sekoita margariini, Sötin ja vesi.
Lisää joukkoon loput aineet pähkinämurskaa lukuunottamatta ja sekoita käsin tasaiseksi taikinaksi. Lisää lopuksi pähkinämurska ja sekoita vielä kerran.
Muotoile 12:ksi keksiksi ja paista 190° C:ssa 10 minuuttia. Keksit eivät juurikaan ruskistu ja ne ovat uunista tullessaan todella, TO-DEL-LA pehmeitä. Älä siis yritä siirtää niitä heti uunista ottamisen jälkeen, vaan anna niiden jäähtyä uunipellillä ainakin kymmenen minuuttia. Kun keksit ovat jäähtyneet, ne kyllä kovettuvat helposti käsiteltäviksi.

Karppaustrendi tarkoittaa valitettavasti sitä, että eläintuotteiden kysyntä kasvaa. Kasvikunnan tuotteista löytyy onneksi paljon karppaajillekin sopivia aineksia, joita voi käyttää myös leipomisessa:

Useimmat pähkinät ja siemenet ja niistä tehdyt (sokerittomat) pähkinä- ja siementahnat
Mantelijauhe ja muut pähkinöistä tehdyt jauheet
Pehmeä tofu tai maustamaton soijajogurtti kiinteyttämään sekä tuomaan kosteutta ja pehmeyttä
Kasviöljyt, kuten oliivi-, rypsi-, maapähkinä-, auringonkukka-, pellava- tai seesaminsiemenöljy
Kookosjauho vehnäjauhon tilalle
Gluteenijauhoa voi käyttää sitomaan taikinaa.

Jos nyt ei vielä tullut selväksi, niin en itse suosittele karppaamista kenellekään. Ylenpalttinen proteiininsyönti ei ole hyväksi suolistolle ja munuaisille, sillä ne joutuvat sitä käsitellessään todella koville. Sen sijaan en pidä lainkaan huonona ajatuksena valkoisen vehnäjauhon, valkoisen sokerin ja muiden oikeasti epäterveellisten tuotteiden karsimista ruokavaliosta. Kamomillan konditoriassa tämä ei tosin tule lähiaikoina toteutumaan, sillä pidän tärkeämpänä sitä, että voin tarjota eläinystävällisiä reseptejä tavanomaisten kananmunin, kermoin ja liivattein kyllästettyjen leivonnaisohjeiden rinnalle. Päätän tämän terveystiedon oppitunnin tähän, enkä aio palata aiheeseen, paitsi siinä tapauksessa että jotain kamalan oleellista tapahtuu tällä rintamalla :)

Vähähiilihydraattiset maapähkinävoikeksit

2011-07-06T18:23:00.000+03:00

Ihan ensiksi sanon, että itseäni ei karppaaminen kiinnosta tippaakaan. Koska kaverini päätti testata vegaanikarppausta, käytin tilaisuuden kuitenkin hyväkseni ja testasin vähähiilihydraattista leipomista.

Karpatessa ruoasta karsitaan mahdollisimman paljon hiilihydraatteja pois ja niiden tilalle pistetään proteiinia ja rasvaa. Leipomisen suhteen ongelmallisin asia on makeutus, sillä sokerilla on tärkeä sija maun ja erityisesti rakenteen tuottamisessa. En halunnut lähteä mukaan stevia-skeneen, koska siinä tapauksessa minun olisi pitänyt keksiä jokin tapa saada leivonnaiselle sellainen rakenne, jonka sokeri saa aikaan. Koska steviaa käytetään vain hyvin, hyvin pieniä määriä, se ei vaikuta leivonnaisen rakenteeseen mitenkään. Valitsin näiden keksien makeutusaineeksi glukoosista käymisen avulla erotetun erytritolin, jota myydään esimerkiksi nimellä Sötin. Tuotteessa ei ole lainkaan hiilihydraatteja, joten se käy karppaajille paremmin kuin hyvin.

Minulla ei ole koskaan ollut näin ristiriitainen olo blogitekstistä eli siitä, julkaisenko sen vai enkö julkaise. Kaikki aikaisemmat reseptini ovat sellaisia, joista itse pidän ja joita valmistaisin uudelleen, jos en ole niin jo tehnytkin. Suurin osa ohjeista on sellaisia, joita ovat maistelleet muutkin kuin vain minä ja todenneet ne hyviksi. (Joukossa on siis sellaisiakin leivonnaisia, joita olen leiponut vain itselleni, eikä kukaan ole ehtinyt niitä syömään, koska olen ollut niin nopea.) Aionkin siis tehdä historiaa ja julkaista sellaisen reseptin, jota en todennäköisesti tule enää koskaan itse käyttämään.

En valitettavasti vakuuttunut keksien mausta lainkaan, sillä Sötinin maku puski läpi hyvin voimakkaasti. Sötin ei maistu sokerilta tai ole erityisen makeaa, vaikka se onkin tehty sokerista. Sen maku on hieman metallinen ja keksien makumaailmaan kuulumattoman viilentävä, hieman purkkamainen. Käytin keksien pääjauhoina kookosjauhoja, joiden mausta tykkään kyllä kovasti. Lisäksi laitoin taikinaan gluteenijauhoja, joita ilman taikina olisi pysynyt hieman huonommin koossa. Taikinaan tuli vielä margariinia, maapähkinävoita ja pieniä määriä muita aineita. Maun lisäksi myöskään keksien rakenne ei ollut mieltä ylentävä. Eikä muuten ollut niiden ulkonäkökään.

Tässä tulee tarinan hauska osuus: vein keksejä töihin ja siellä niitä maistelleet kelpuuttivat ne hyvin pienin varauksin, kehuivat niiden makua ja pyysivät niiden reseptiä. Olin siis itse vähemmistössä haukkumassa keksejäni. Annanpa nyt siis kaikille karppaajille mahdollisuuden tutustua näihin kekseihin, jotka saivat aikaan yllättävän pitkän alustuksen. En tosin aio olla vastuussa siitä, miltä nämä muiden tekeminä tai muiden suissa maistuvat.

Vähähiilihydraattiset maapähkinävoikeksit

2 dl kookosjauhoja
0,5 dl gluteenijauhoja
0,25 tl ruokasoodaa
0,25 tl jauhettua vaniljaa
(0,25 tl suolaa, mikäli maapähkinävoi on suolatonta)
1 dl Sötiniä tai muuta vastaavaa makeutusainetta
1 dl sokeritonta maapähkinävoita
50 g vegaanista margariinia (suosittelen Tummansinistä Keijua)
0,75 dl vettä

Sekoita kuivat aineet. Sekoita toisessa kulhossa muut aineet haarukalla. Yhdistä seokset ja sekoita tasaiseksi. Voit käyttää apuna käsiä.
Muotoile 12:ksi keksiksi tiukasti puristelemalla.
Paista 190 ° C:ssa n. 10 minuuttia. Koska Sötin ei ruskistu, eivät keksitkään juuri muuta väriään paistamisen aikana. Anna keksien jäähtyä uunipellillä kymmenisen minuuttia ennen niiden siirtelemistä.

PS. Olen varma, että jos opettelisin syömään sokeritonta sokeria, niin hyvin pian makuaistini tottuisi siihen ja alkaisin pitää sen mausta. Tämä pätee lähes kaikkiin makuihin lähes kaikilla ihmisillä, koska ihmisen makuaisti on todella sopeutuvainen. Hyvä esimerkki ovat oliivit, sillä aika moni meistä on lapsena vihannut oliiveja, mutta pitää niitä nyt suurena herkkunaan.

Vadelmajäätelö

2011-07-03T19:00:00.000+03:00

Alunperin minun piti tehdä mansikoita varten jonkinlainen kastike, mutta koska jääkaapista sattui löytymään vadelmasoseen jämät sekä muut tarvittavat aineet ja jäätelökoneen kylmäelementti oli sopivasti pakastimessa odottamassa hommia, päätinkin valmistaa jäätelöä. Syntyikin siis raikkaan kirpsakka jätski! Sen valmistamiseen kuluu jäätelökoneesta riippuen korkeintaan tunnin verran. Sitäkään ei tarvitse kokonaan vahtia koneen vieressä.

Vadelmajäätelö (4 annosta)

1 prk kauravaniljakastiketta (esim. Sunnuntai)
0,5 prk Tofutti Sour Supreme -soijahapankermaa
2 dl vadelmasosetta (esim. Sato)
0,25 tl vaniljajauhetta
maun mukaan sokeria (itse käytin 5 rkl kookossokeria ja 3 rkl ruokosokeria)

Vatkaa kauravaniljakastike kuohkeaksi.
Lisää joukkoon Sour Supreme, vadelmasose ja vanilja sekä niin paljon sokeria, että maku miellyttää sinua.
Valmista jäätelöksi jäätelökoneen ohjeen mukaan.
Tarjoile heti ja koristele halutessasi maidottomalla valkoisella suklaalla.
Jos kaikki jäätelö ei kulu kerralla, pakkaa se sopivina kerta-annoksina pakastimeen. Jos jäätelö kovettuu pakatimessa kivikovaksi, niin anna sen pehmentyä huoneenlämmössä tai jääkaapissa jonkin aikaa ennen tarjoilua.

Sato-merkkisiä hedelmä- ja marjasoseita on ollut myynnissä esimerkiksi Sokoksella, mutta soseita valmistavan Bonnen nettisivuilta ei näitä soseita jostain syystä löydy. Sen sijaan sivujen Ammattilaiset-osastolta löytyy Bonne-merkkisiä litran ja puolen litran kokoisia soseita. Toivottavasti edes jotkut näistä tulevat myyntiin myös tavallisten ihmisten kauppoihin. Plussaa annan siitä, että Sato- ja Bonne-soseet on valmistettu aina vain yhdestä ainesosasta: vadelmasoseessa on siis vain vadelmaa, omenasoseessa vain omenaa ja niin edelleen.

Miinusta sen sijaan tulee (ainakin Sato-purnukoiden kohdalla) siitä, että tämä yksinäinen raaka-aine ei ole luomua eikä sen alkuperämaata ole merkitty pakkauksiin. Varsinkin omenoiden, vadelmien, mustikoiden ja vastaavien Suomessakin kasvavien marjojen ja hedelmien kohdalla ostajan on helppo vahingossa kuvitella, että koska tuote on valmistettu tai pakattu Suomessa, ovat sen raaka-aineetkin peräisin Suomesta. Todennäköisesti lainsäädäntö antaa mahdollisuuden tällaisille pakkausmerkinnöille, mutta omasta mielestäni asioiden ilmoittamatta jättämisessä on tällaisissa tapauksissa hieman huiputuksen ja viherpesun makua. Taidanpa siis laittaa kyselyä Bonnelle, että mistäpäin maailmaa heidän tuotteidensa hedelmät ja marjat tulevat.

Uusia ruokavaliotunnisteita

2011-07-02T00:20:00.002+03:00

Uusin blogin tunnisteita ottamalla mukaan erilaiset ruokavaliotunnisteet. Tunnisteet löytyvät blogin oikeasta reunasta Erityinen ruokavalio? -otsikon alta. Ne eivät ole yhtä ehdottomia kuin Kamomillan konditorian suhtautuminen eläinperäisiin raaka-aineisiin ja tuotteisiin eli jonkinlaista variaatiota puhtaan ja ei-niin-puhtaan erityisruokavalion välillä resepteistä löytyy. Toivon kuitenkin, että tunnisteista on apua heille, jotka etsivät gluteenittomia, sokerittomia, soijattomia, pähkinättömiä, kuumentamattomia tai lisäaineettomia reseptejä.

Gluteenittomat ohjeet ovat pääosin sellaisia, että niiden raaka-aineet on löydettävissä täysin gluteenittomina. Osassa ohjeita on käytetty sellaisia tuotteita (esimerkiksi suklaa), joiden resepti on gluteeniton, mutta joiden sataprosenttisesta gluteenittomuudesta ei ole varmuutta. Tuote on voitu valmistaa esimerkiksi tehtaassa, jossa käsitellään gluteenia sisältäviä raaka-aineita. Jos leivot keliaakikolle, tarkista aina, mitä tuotteita hän voi käyttää.

Sokerittomat reseptit ovat sellaisia, joissa ei ole käytetty ns. tavallista sokeria, ruokosokeria, hedelmäsokeria, siirappia jne. Sokerittomissa resepteissä on voitu käyttää agave-, vaahtera- tai taatelisiirappia tai muita vastaavia makeutusaineita, mutta useimmiten näitäkin vain pieniä määriä.

Soijattomien reseptien joukosta löytyvät ne ohjeet, jotka ovat sellaisenaan soijattomia tai joiden soijaa sisältävät raaka-aineet (soijamaito, soijakermavaahto jne.) on helppo vaihtaa soijattomiin. Soijattomien reseptien ainesosissa (suklaa, margariini) on voitu käyttää soijalesitiiniä, joten jos valmistat soija-allergikolle leivonnaisia blogin resepteillä, varmista syöjältä, mitä tuotteita hän voi käyttää.

Pähkinättömät reseptit ovat sellaisenaan pähkinättömiä tai sellaisia, joista pähkinät voi helposti jättää pois. Pähkinättömissä ohjeissa on voitu käyttää tuotteita, joissa voi olla jäämiä pähkinöistä (esimerkiksi suklaa). Reseptien joukossa on myös sellaisia reseptejä, joissa käytetään siemeniä. Tarkista siis syöjältä, kuinka pähkinätön hänen ruokavalionsa on.

Kuumentamattomien reseptien joukosta löytyy reseptejä hieman laidasta laitaan. Osa resepteistä käy raakaruokailijoille tai elävän ravinnon suosijoille. Osa resepteistä on päätynyt tähän kategoriaan lähinnä siksi, että niiden ainesosat ovat mahdollisimman luonnollisessa muodossaan eikä niitä valmistusvaiheessa kuumenneta. Esimerkiksi cashewpähkinät ovat useimmissa tapauksissa kuumennettuja, mikä johtuu siitä, että cashewpähkinöiden kuoret on kalliimpaa ja monimutkaisempaa poistaa kuumentamatta pähkinää. (Raakoja cashewpähkinöitä on toki saatavilla luomu- ja muissa erikoiskaupoissa.) Tässäkin tapauksessa on vähintäänkin kohteliasta tarkistaa raakailijalta itseltään, mitkä tuotteet hänelle sopivat.

Lisäaineettomissa ja vähälisäaineisissa resepteissä ei käytetä sellaisia tuotteita, joista löytyy pitkä lista e-koodeja. Esimerkiksi margariineja, kasvikermavaahtoja tai elintarvikevärejä ei näistä ohjeista löydy tai ne on korvattavissa lisäaineettomilla tai vähälisäaineisilla tuotteilla, kuten kasviöljyllä tai vaikkapa kurkumalla. Ohjeissa on voitu käyttää nostatusaineita, kuten leivinjauhetta tai ruokasoodaa. Kannattaa muistaa, että kauppojen valikoimissa on nykyisin paljon valinnanvaraa eli jos jokin tuote sisältää paljon lisäaineita, voi jokin toinen tuote olla niistä vapaa. Hyviä esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat kasvimaidot ja maidottomat jogurtit.

Uusin tunnisteet ensisijaisesti apuvälineeksi blogin lukijoille. Toivon niiden olevan myös kannustimena itselleni, jotta kokeilisin ja kehittelisin uusia erikoisruokavalioreseptejä. Suunnitelmissa on joitakin raakoja herkkuja ja ehkä jopa jotain vähähiilihydraattista, vaikka karppaaminen onkin minulle lähinnä kirosana. Jääkäämme siis odottamaan, mitä tuleman pitää.

Raparperi-mansikkapiirakka

2011-06-25T23:10:00.001+03:00

Juhannus on tältä erää vietetty soijaleikkeitä, tofua, seitanmakkaraa ja maissia grillaten sekä saunoen ja järvessä pulikoiden. Juhannuspäivän aamupalan jälkiruoaksi söimme tällaista kesäisen perinteistä piirakkaa. Tämä peruspohja sopii muillekin piirakoille, joten myös syksyn omenapiirakat voi tehdä samalla ohjeella.

Täytteen aineksia saa laittaa reilummallakin kädellä, jos ei halua kaiken täytteen katoavan paistettaessa piirakan sisälle. Laitoin täytteeseen kokeeksi desilitran pilkottuja macadamiapähkinöitäkin (ne ovat nuo kärvähtäneen näköiset pampulat tuossa piirakan päällä), mutta en vakuuttunut niiden vetiseksi muuttuneesta rakenteesta. Yksi syöjä tosin piti niistä, joten eivät olleet ihan hutiosuma. Jätin ne kuitenkin tuosta varsinaisesta ohjeesta pois.

Raparperi-mansikkapiirakka

Täyte

1 raparperinvarsi
2 dl mansikoita
1 rkl ruokosokerisiirappia (tai muuta makeutusta)

Pohja

2 dl kauramaitoa (tai muuta kasvimaitoa)
75 g vegaanista margariinia sulatettuna (tai 0,75 dl juoksevaa vegaanista margariinia tai öljyä)
1 dl sokeria
0,25 tl suolaa
0,5 tl jauhettua vaniljaa
2 dl vehnäjauhoja
0,75 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa

Rasvaa ja jauhota piirakkavuoka, irtopohjavuoka tai muu sopiva vuoka. Laita uuni kuumenemaan 190 °C:en.
Kuori raparperi ja pilko se. Poista mansikoista kannat ja halutessasi pilko nekin. Yhdistä kaikki täytteen ainekset.
Sekoita toisessa kulhossa kauramaito, margariini, sokeri, suola ja vanilja. Yhdistä vehnäjauhot, leivinjauhe ja ruokasooda ensin toisessa astiassa ja sekoita ne sen jälkeen märkien aineiden joukkoon. Sekoita tasaiseksi.
Kaada taikina vuokaan ja ripottele täyte sen päälle. Paista esilämmitetyssä uunissa n. 30 minuuttia eli kunnes piirakan pinta on kauniin ruskea.
Syö sellaisenaan tai tarjoile soija-, kaura- tai riisijätskin kera.

Juhannuksen toivotukset

2011-06-24T12:41:00.000+03:00

Lähdenpä tästä pitkästä aikaa mökkiympäristöön juhannusta viettämään. Kamomilla jääköön kotiin syömään jäätelöä. Kiposta löytyy Oatlyn mansikkajätskiä ja R-ice-vaniljajätskiä riisikermavaahdon ja valkosuklaalla kuorrutettujen mansikoiden kera.

Oikein iloista juhannusta kaikille Kamomillan konditorian lukijoille!

Vähän terveellisempi teeleipä

2011-06-18T22:14:00.001+03:00

Halusin leipoa leipää, mutta oli niin kova nälkä, että päätin tehdä nopeita teeleipiä. Vaikka sellainen vehnäjauhoista ja kaurahiutaleista väsätty perusteeleipä onkin muistaakseni ihan hyvää – olen tehnyt sitä edellisen kerran ehkä viisi vuotta sitten – teki mieleni lisätä tähän settiin jotain ekstraa ja jotain valkoista vehnäjauhoa terveellisempää.

Vähän terveellisempi teeleipä

3 dl erikoishienoa spelttijauhoa ts. valkoista spelttijauhoa (esim. Sunspelt)
2 dl neljän viljan hiutaleita
1 dl hamppujauhoa
2 rkl seesaminsiemeniä
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
3 dl kauramaitoa tai muuta kasvimaitoa
2 rkl öljyä

Laita uuni kuumenemaan 225 ° C:en.
Sekoita kuivat aineet ja lisää niiden joukkoon kauramaito ja öljy. Sekoita tasaiseksi. Taikina saa jäädä tosi löysäksi.
Jaa taikina uunipellille leivinpaperin päälle kuudeksi läjäksi. Levitä taikina lusikalla matalaksi.
Paista teeleipiä esilämmitetyssä uunissa 15 minuuttia tai kunnes leipien reunat ovat saaneet kauniin värin.
Syö saman tien. Seuraavana päivänä eivät ole yhtään niin hyviä kuin vastapaistettuina ja reinoiltaan rapeina.

Aika epäilyttävän näköisiä nämä uunista tullessaan kyllä ovat, mutta kun ne peittää esimerkiksi kasvimargariinilla, savusoijajuustolla, vegesalamilla, tomaatilla ja basilikalla, niin johan näyttääkin hyvältä!

Ja ei, ei tarvitse pelästyä. Kamomillan konditoriasta ei ole tulossa raakaruoka-superfood-terveellisyys-blogia, vaikka pari viimeisintä reseptiä onkin koskenut vähän sen suuntaisia aiheita. Tutulla vehnäjauho-margariini-suklaa-linjalla jatketaan, kunhan kiireet vähän helpottavat.

Sitä ennen toivotan kaikki tervetulleiksi tiistain 21.6. Sikajuhlille Tampereen Keskustorille. Kyseessä on äijämäinen maistatustapahtuma, jossa muun muassa maistellaan proteiinipitoista mättöä ja sikasuunnistetaan. Lisää voi lukea Vegaaniliiton Tampereen paikallisryhmän blogista: vegaaniliittotampere.blogspot.com/2011/06/sikajuhlat-ensi-tiistaina.html

Banaani-maapähkinä-kaakaosmoothie

2011-06-17T10:43:00.003+03:00

Banaani-maapähkinä-kaakaosmoothie

2,5 dl vaniljanmakuista soijamaitoa (tai muuta kasvimaitoa)
Banaani
2 rkl maapähkinävoita
1 rkl kaakaojauhetta
(Ripaus suolaa, jos maapähkinävoi on suolatonta)
(1 rkl seesaminsiemeniä, 1 rkl pellavarouhetta tai muuta sellaista terveellistä hömpötystä. Itse villiinnyin ja laitoin sekaan myös macajauhetta.)

Pilko banaani ja laita se muiden ainesten kera tehosekoittimeen tai sauvasekoittimen kulhoon.
Käynnistä kone ja anna pöristä kuohkeaksi.
Jaa paksu juoma kahteen pieneen tai yhteen isoon lasiin ja nautiskele.

Ananas-mansikkagranita

2011-06-11T21:03:00.003+03:00

Kamala helle, tuoretta ananasta kaapissa ja mansikanostopaikka ihan kodin vieressä tuottivat yhdessä tällaisen jälkkärin. Ohjeen voi toteuttaa myös jäätelökoneella, jolloin siitä tulee sorbettia ja se valmistuu nopeammin. Annos on aikas iso, joten jos syöjiä on vähemmän kuin kuusi, kannattaa ohje puolittaa.

Ananas-mansikkagranita

400 g tuoretta ananasta (suurinpiirtein puolikas ananas)
250 g tuoreita mansikoita (n. puoli litraa)
1 dl vettä
2 rkl hedelmäsokeria tai muuta sokeria

Kuori ananas ja poista sen puiseva keskikohta. Pilko paloiksi. Huuhtele mansikat ja poista niiden kannat. Soseuta ananas ja mansikat tehosekoittimessa tai tehokkaalla sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi.
Kuumenna vesi, lisää sokeri ja odota, että sokeri on liuennut. Yhdistä sokerivesi ananas-mansikkaseokseen.
Kaada massa laakeaan astiaan ja laita pakastimeen. Tarkista puolen tunnin välein, joko granita on alkanut jäätyä. Kun massa alkaa jäätyä reunoiltaan, lusikoi tai haarukoi se reunoilta keskelle, jotta "uudet" reunat pääsevät jäätymään. Toista sama noin vartin välein. Granita on valmista, kun se on kokonaan jäätynyt, mutta silti irtonaista. Minulla tähän meni muutama tunti, mutta pienemmällä massalla aikaa kuluu vähemmän.
Raaputa granita annoskulhoihin ja syö mahdollisimman heti.

Granitamassa ennen ja jälkeen pakastamisen. Valmiin granitan väri on mielestäni ihan huippukaunis!

Suklaakakku

2011-06-09T22:45:00.002+03:00

Tässä hieman helpommaksi ja hieman herkullisemmaksi muokattu versio Portal-kakun pohjasta, joka sopii oikein hyvin syötäväksi sellaisenaan. Nam nam! Mehevän kakun voi paistaa melkeinpä millaisessa vuoassa tahansa: reiällisessä kuivakakkuvuoassa, täytekakkuvuoassa, leipävuoassa... Riippuu kakkuvuoan koosta, milloin kakku on kypsä, sillä halkaisijaltaan pienempi kakku vaatii hieman pidemmän kypsymisajan. Ohjeessa mainittu paistoaika koskee isoa irtopohjavuokaa.

Suklaakakku

1 dl kaakaojauhetta
2,5 dl sokeria
1 tl vaniljajauhetta
4,25 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
0,5 tl suolaa
3 dl kauramaitoa tai muuta kasvimaitoa
2 tl omenaviinietikkaa tai muuta etikkaa
100 g vegaanista kasvimargariinia sulatettuna
100 g maidotonta suklaata pieneksi pilkottuna

Rasvaa ja jauhota kakkuvuoka ja laita uuni kuumenemaan 190 ° C:en.
Siivilöi kuivat aineet kulhoon ja sekoita.
Mittaa niiden joukkoon kauramaito, omenaviinietikka ja margariinisula. Sekoita tasaiseksi. Lisää suklaapalat ja sekoita.
Kaada taikina vuokaan ja paista esilämmitetyssä uunissa n. 35 minuuttia tai kunnes kakku on kypsä.
Anna kakun jäähtyä hetken aikaa ennen vuoasta irrottamista. Sihtaa jäähtyneen kakun koristeeksi ruokotomusokeria, jos haluat.

Pekaanimuffinssit ja vanilja–kaakaokuorrute

2011-06-05T00:16:00.000+03:00

Olin torstaina pitämässä Vegaaniliiton muffinssipajaa Tampereen Mahdollisuuksien torilla. Sieltä jäi kuorrutetta hieman yli, joten päätin testailla sillä tuplavärikuorruttamista. Lopputulos näyttää kivalta, eikä ole yhtään vaikeaa tehdä:

Valmista kuorrutetta kahta eri väriä.
Laita ensimmäistä kuorrutetta pursotuspussin toiselle ja toista kuorrutetta toiselle reunalle.
Pursota testipursotusta, kunnes kuorrutetta tulee pussista kahta väriä kerrallaan.
Pursota haluamiasi kuvioita.

Pekaanimuffinssit (n. 14 kpl)

3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa
2 dl sokeria
0,5 tl jauhettua vaniljaa
0,5 tl suolaa
2,5 dl kauramaitoa tai muuta kasvimaitoa
1 dl öljyä
1,5 dl pekaanimurskaa

Laita uuni kuumenemaan 190 °C:en ja vuoraa muffinssipelti muffinssivuoilla.
Sekoita kuivat aineet.
Lisää nesteet ja sekoita.
Lisää lopuksi pekaanit ja sekoita.
Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista esilämmitetyssä uunissa 18–20 minuuttia eli kunnes muffinssien pinta on saanut kauniin ruskean värin eikä siihen tökättyyn tikkuun jää taikinaa.
Anna muffinssien jäähtyä kunnolla ennen niiden kuorruttamista. Pekaanimuffinssit maistuvat oikein hyviltä sellaisenaankin, joten voit halutessasi jättää kuorruttamisen väliin.

Jos sinulla ei ole muffinssipeltiä, voivat muffinssit levitä uunissa ikävästi. Voit välttää tämän käyttämällä sellaisia vuokia, jotka pysyvät sellaisenaankin koossa (esim. Amerikan muffinivuoat), käyttämällä kahta vuokaa päällekkäin tai lisäämällä taikinaan hieman vehnäjauhoja. Tykkään itse käyttää löysää taikinaa, koska siitä tulee mielestäni kaikkein kuohkeimmat ja pehmeimmät muffinssit.

Vaniljakuorrute

50 g vegaanista margariinia
0,5 tl jauhettua vaniljaa
n. 0,5 pkt ruokotomusokeria
1 rkl kauramaitoa tai muuta kasvimaitoa

Vatkaa margariini kuohkeaksi sähkövatkaimella ja lisää sen joukkoon vanilja, puolet tomusokerista sekä kasvimaito. Vatkaa tasaiseksi.
Lisää tomusokeria pienissä erissä ja vatkaa kuohkeaksi. Tarvitset niin paljon tomusokeria, että kuorrute on pehmeää mutta pysyy hyvin muodossaan.

Jos haluat kaakaokuorrutetta, lisää kuorrutteen joukkoon 0,25 dl kaakaojauhetta.

Mehevät mokkapalat

2011-06-01T21:40:00.000+03:00

Lähes aina (tai oikeastaan ihan aina), kun kysyn puolisoltani leipomistoiveita, on vastauksena mokkapalat. Tässäpä siis teillekin ohje mehevän pehmeille mokkapaloille, jos vaikka joku muukin innostuisi näistä yhtä paljon.

En tiedä, kumpi seuraavista on oikeaoppisempaa: levittää mokkapalojen kuorrute kuuman pohjan vai jäähtyneen pohjan päälle. Mummoni opetti aikanaan, että kuorrute levitetään kuuman pohjan päälle. Näin se levittyy helpommin ja jäähtyessään sen pinnasta tulee tasainen. Itse toimin mummoni ohjeiden mukaan, mutta jäähtyneen pohjan kannattajat saavat toimia toisin.

Ohjeesta riittää isoon (⌀ 30 cm) piirakkavuokaan. Jos haluat tehdä mokkapaloja pellillisen, niin suosittelen puolitoistakertaistamaan tai tuplaamaan ohjeen.

Pohja

0,5 dl kuumaa kahvia
100 g sulatettua vegaanista margariinia (katso täältä lista)
0,5 dl kaakaojauhetta
2 dl kauramaitoa tai muuta kasvimaitoa
1 tl jauhettua vaniljaa
3 dl sokeria
0,25 tl suolaa
4 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta

Laita uuni kuumenemaan 175 °C:en. Rasvaa ja jauhota piirakkavuoka. (Jos käytät uunipeltiä, levitä sen päälle leivinpaperi.)
Sekoita kahvi ja margariini. Lisää niiden joukkoon kaakaojauhe, jotta se sekoittuu taikinaan hyvin. Lisää kauramaito, vanilja, sokeri sekä suola ja sekoita tasaiseksi.
Siivilöi ensin toiseen kulhoon vehnäjauhot sekä leivinjauhe ja sekoita ne. Tämän jälkeen sekoita jauhoseos nesteiden joukkoon.
Kaada taikina piirakkavuokaan (tai uunipellille) ja levitä tasaiseksi kerrokseksi. Paista esilämmitetyssä uunissa n. 30 minuuttia. Pohja on valmis, kun siihen työnnettyyn tikkuun ei jää taikinaa. Valmista paistamisen aikana mokkapalojen kuorrute.

Kuorrute

2 rkl kahvia
0,5 dl kaakaojauhetta
ripaus jauhettua vaniljaa
3 dl ruokotomusokeria (tai tomusokeria)

Sekoita kahvi, kaakaojauhe ja vanilja.
Lisää tomusokeria pikkuhiljaa, jotta saat sen helposti sekoitettua.
Levitä kuorrute joko kuuman tai jäähtyneen pohjan päälle. Jos haluat, voit ripotella mokkapalojen päälle tässä vaiheessa esimerkiksi kookoshiutaleita, pähkinärouhetta tai jotain muuta hauskaa.
Anna leivonnaisen jäähtyä ja leikkaa se sopivan kokoisiksi paloiksi terävällä veitsellä.

Portal-kakku

2011-05-29T02:45:00.001+03:00

Katselin viime viikonloppuna, kun avomieheni pelasi läpi Portal-nimisen konsolipelin. Peliä pelataan nörttien kielellä ensimmäisessa persoonassa (first person) eli peli näkyy ruudulla pelattavan hahmon silmien kautta. Pelissä liikutaan paikasta toiseen teleporttien avulla, ja paikoitellen se tuntuu vatsanpohjassa tosi voimakkaasti.

Pelin seuraaminen oli sen verran haasteellista tasapainoelimilleni, että sain siitä matkapahoinvointia ja oikeasti oksensin – tajusin yhteyden huonovointisuuden ja pelin välillä vasta siinä vaiheessa, kun tulin huonovointiseksi myös toisella pelinkatselukerralla. Siitä huolimatta halusin katsella pelin kokonaan läpi, sillä se on todella omaperäinen ja hauska. Pahoinvointirannekkeet siis vain ranteisiin!

Pelissä puhutaan silloin tällöin kakusta ja sille annetaan siinä myös resepti. Googlella löytyy iso läjä Portal-kakkuja, mutta päätin tietysti minäkin ryhtyä Portal-leipuriksi. Valitettavasti jouduin jonkin verran tekemään kompromisseja tämän kakun kanssa. En onnistunut löytämään valmista pekaani-kookoskuorrutetta enkä kalan muotoista myrkkyjätettä.

Kakun pohjana on mutakakku, johon hain inspiraatiota täältä. Mutakakku on herkkua sellaisenaankin, joten voit halutessasi jättää täytteet ja kuorrutteet väliin. Kakusta tulee melko kostea, mutta ei kuitenkaan valuvainen mutakakku. Paistoin kakun 16-senttisessä irtopohjavuoassa, mutta isompaakin vuokaa voi käyttää.

Mutakakku

2,5 dl soijamaitoa (tai muuta kasvimaitoa)
2 tl omenaviinietikkaa tai muuta etikkaa (etikka ei ole pakollinen)
1,25 dl lämmintä vettä
1 dl kaakaojauhetta
125 g margariinia (vegaaniset margariinit on listattu täällä)
2,5 dl sokeria
2 tl vaniljaesanssia tai jauhettua vaniljaa (tai 2 rkl vaniljasokeria)
4,25 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa

Mittaa etikka soijamaidon joukkoon, jotta soijamaito paksuuntuu. (Etikka ei ole välttämätön, sillä soijamaito toimii sellaisenaankin. Etikka auttaa myös nostatusaineita toimimaan paremmin.) Yhdistä kaakao ja vesi toisessa kulhossa. Veden ei tarvitse olla kiehuvan kuumaa, sillä riittää, että kaakao liukenee siihen. Sekoita kaikki nesteet keskenään.
Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. Siivilöi vehnäjauho, leivinjauhe ja ruokasooda erilliseen kulhoon ja sekoita ne.
Yhdistä kaikki ainekset ja sekoita ne tasaiseksi.
Kaada taikina rasvattuun ja jauhotettuun vuokaan (⌀ 16–20 cm) ja paista uunin keskitasolla 190 °C:ssa 40–50 minuuttia. Kakku kannattaa peittää paistamisen puolen välin jälkeen leivinpaperilla, jotta sen pinta ei pala. Kakku on valmis, kun siihen työnnettyyn veitseen tai tikkuun ei jää raakaa taikinaa.
Anna kakun levätä viitisen minuuttia vuoassaan ennen irrottamista tai kumoamista. Anna kakun jäähtyä vähintään tunnin verran ennen sen leikkaamista ja koristelemista. Jos teet Portal-kakun, leikkaa jäähtynyt kakku kahteen osaan.

Kakun väliin tulee pekaani-kookos-kinuskitäytettä ja päälle kaakaokuorrutetta sekä suklaamurskaa. Kakku koristellaan vaniljakuorrutteella, kirsikoilla sekä kynttilällä. Toistaiseksi ainoat vegaaniset punaiset koristekirsikat valmistaa Meira, muissa on uutettua ötökkää eli karmiinia.

Pekaani-kookos-kinuskitäyte

0,5 dl kookoshiutaleita
2 dl pekaanipähkinöitä rouhittuna
0,5 dl soija- tai kaurakermaa
1 dl fariinisokeria
Hippunen suolaa

Paahda kookosta kuivalla paistinpannulla, kunnes se on saanut hieman väriä. Tee sama pekaaneille. Voit halutessasi jättää tämän vaiheen väliin, mutta näin saat kookoksen ja pekaanien aromit paremmin esiin.
Valmista kinuski keittämällä soijakermaa ja fariinisokeria muutaman minuutin ajan. Kinuski on valmista, kun se on selvästi paksuuntunut ja kun se jähmettyy muotoiltavaksi, kun sitä tiputtaa pienen tipan kylmään veteen.
Lisää suola, pähkinät ja kookos kinuskin sekaan. Ripottele ja painele vielä lämmin täyte kakun alaosan päälle. Paina kakun yläpuoli paikalleen ja valmista kaakaokuorrute.

Kaakaokuorrute

50 g margariinia
2 rkl kaakaojauhetta
4 dl ruokotomusokeria
1 rkl soijamaitoa tai muuta kasvimaitoa
pieni liraus vaniljaesanssia tai ripaus jauhettua vaniljaa
Koristeluun n. 150 g maidotonta suklaata pieneksi rouhittuna, 8 kirsikkaa ja pieni annos vaniljakuorrutetta, jonka voi tehdä tällä samalla ohjeella jättämällä kaakaon pois

Vatkaa margariini, kaakao ja puolet tomusokerista tasaiseksi.
Lisää soijamaito ja vanilja sekä niin paljon tomusokeria, että kuorrute on helposti levittyvää.
Levitä kuorrute kakun pinnalle tasaiseksi kerrokseksi. Painele suklaarouhetta kakun pintaan siten, että kakku on kauttaaltaan suklaan peitossa. Pursota kahdeksan pyöreää vaniljakuorrutekasaa tasaisesti kakun päälle ja aseta niihin kirsikat.

Kakku on valmis tarjottavaksi heti, mutta ei ota nokkiinsa parin päivän jääkaapissa odottelustakaan. Tämä kakku on sen verran täyteläistä, että näinkin pienestä kakusta riittää helposti kuudelletoista makeannälkäiselle.

Soijajogurtin valuttaminen

2011-05-28T12:04:00.003+03:00

Maustamaton soijajogurtti on todella monipuolinen raaka-aine, sillä sitä voi käyttää niin suolaiseen kuin makeaankin keittiötouhuiluun. Yksi soijajogurtin hyvistä puolista on se, että se hyytyy uunissa, mikä tekee siitä vieläkin monikäyttöisemmän aineksen.

Tällä hetkellä Suomessa on suht yleisesti saatavilla kahden valmistajan maustamatonta soijajogurttia: Alpro ja Rainbow. Erikoisliikkeistä, kuten Turun Vegekauppa, Tampereen Runsaudensarvi, voi löytyä Provamelin maustamatonta soijajogurttia. Ihan huippujuttu on se, että kaikki nämä kolme soijajogurttia ovat luomutuotteita!

Tässä pieni lista kaikesta siitä, millä tavoin soijajogurttia voi käyttää:

Sellaisenaan syötynä tai marjoilla, hedelmillä tai pähkinöillä buustattuna
Smoothien tai pirtelön sekaan makua ja proteiinia tuomaan
Rahkan tavoin käytettäväksi, esim. Vaivaton punaherukkarahka, Dinan maailman rahkapullat tai Chocochilin vadelmapiirakka
Tuorejuuston tai soijatuorejuuston tilalle juustokakkuihin, esim. Karpalojuustokakku
Kananmunan tilalle kuivakakkuihin ja moniin muihin leivonnaisiin, esim. tiikerikakku tai kääretorttu
Piimän tilalle leivonnaisiin joko sellaisenaan tai soijamaidolla ohennettuna
Dippikastikkeen tai tsatsikin pohjaksi
Valutettuna tuorejuuston tilalle maustamattomana tai esimerkiksi yrtein ja pippurein maustettuna
Juuston tai soijajuuston tilalle lämpimien voileipien tai pitsan päälle joko sellaisenaan tai maustettuna.

Jos soijajogurtin valuttaa, tulee siitä paksumpaa sekä maultaan kermaisampaa ja intensiivisempää. Joku taannoin kyseli tarkkoja neuvoja, kuinka soijajogurttia valutetaan ja lupailin jonkinlaista kuvasarjaa aiheesta. Tässä se siis on:

Soijajogurtin lisäksi tarvitset suodatussuppilon ja suodatinpussin sekä suppilon alle sopivan astian. Suppiloita myydään Vapaa valinnoissa ja muissa vastaavissa kaupoissa. Suodatussuppilon tilalla voi käyttää myös siivilää tai kukkaruukkua, jonka pohjassa on reikä. Suodatinpussin tilalla voi käyttää kestosuodatinpussia, harsokangasta tai ekstrakestävää talouspaperia.

Laita soijajogurtti suodatinpussiin, joka on suodatussuppilossa astian päällä. Riippuu suodatinpussin koosta, mahtuuko kaikki soijajogurtti kerralla valumaan. Kuvan suodatinpussi on numeroa kaksi ja siihen purkillinen soijajogurttia mahtuu kokonaan.

Laita soijajogurtti valumaan jääkaappiin yön yli. Jogurtista valuu nestettä pois jo tunnissakin, mutta mitä pidempään jogurttia valutat, sitä paksumpaa siitä tulee.

Jogurtin tilavuus pienenee kymmenessä tunnissa noin puoleen, samalla kun siitä valuu pois nestettä. Valmista valutettua soijajogurttia tulee siis purkillisesta hieman reilu kaksi desilitraa. Itse kaadan nesteen viemäriin, mutta sitä voisi varmasti käyttää nesteenä sellaisessa leivonnassa tai ruoanlaitossa, joka kaipaa happamuutta.

Käytin nyt ensimmäistä kertaa Rainbow'n maustamatonta soijajogurttia ja sellainen fiilis jäi, että siitä valuisi nestettä pois hieman enemmän kuin Alpron jogurtista. Rainbow vaikuttaa koostumukseltaan aika samalta kuin Alpron maustamaton oli vielä reilu vuosi sitten ennen kuin sen koostumusta muutettiin. Maultaan Rainbow on paljon happamampaa kuin Alpro.

Kakkutrilogia: Lounatuulen laulu

2011-05-07T23:18:00.000+03:00

Ystävilleni syntyi pieni lapsi, jonka nimen juhlistamistilaisuuteen minulta pyydettiin kakkuja. Kuultuani lapsen nimen päätin valmistaa täytekakut Lounatuulen laulu -nimisen lastenlaulun pohjalta. Laulun voi kuunnella YouTubessa, jos sen sanat eivät juuri nyt muistu mieleen.

Osa I – Louna Onervan laulu

Pohja on sama kuin Jänöjussin mäenlasku -kakussa ja se on kostutettu kahvilla.
Täyte on sama kuin Krokotiilin minttusuklaamoussekakussa sillä erotuksella, että minttusuklaata on käytetty vain puolet ohjeen määrästä.
Myös kuorrute on sama kuin krokotiilikakussa, mutta osa minttusuklaasta on korvattu tummalla suklaalla.
Kanelinkukat ja nimikyltti on muotoiltu sokerimassasta, joka on värjätty elintarvikeväreillä.

Osa II – Mustat kaupungit (eli se, mitä se lounatuuli itkee)

Kakku on lähes sama kuin gluteeniton Oravan maapähkinäsaaliskakku. Kuorrutteesta on jätetty suklaa pois, jotta talot näkyisivät paremmin.
Talot ja tehtaan piiput on muotoiltu itsetehdystä kaulittavasta suklaamassasta. Muotoilun jälkeen talojen on annettu kovettua, jotta ne pysyvät pystyssä.

Osa III – Lohikäärmeneiti ja Anselmus

Kakkupohjana on käytetty krokotiilikakun pohjaa (ilman väriä). Taikinan sekaan on raastettu yhden limen kuori (vain vihreä osa).
Kakku on kostutettu limemehun, veden ja sokerin seoksella. Täytteenä on käytetty mansikoita ja SoyaToo!-soijavispiä. Pakastemansikat kannattaa sulattaa ja valuttaa ennen kakun täyttämistä, jotta kakun pohjasta ei tule liian märkää.
Kakku on kuorrutettu itsetehdyllä kaulittavalla suklaamassalla. Massan suklaana käytin Sweet William -valkosuklaata ja värjäsin sen pastavärillä. Mainittu suklaa toimi todella hyvin ja massaa oli tosi helppo muotoilla.
Lohikäärmeet, kanelinkukat ja tie on muotoiltu elintarvikeväreillä värjätystä sokerimassasta.

Encore – Sateenkaarikakku

Sateenkaarikakku on tämänpäiväisen juhlaväen perinteinen herkku, jota en ollut itse koskaan nähnyt tai syönyt. Kakun pohjana on tiikerikakku, joka paistetaan ilman raitoja. Koska tein kakkua tosi isolle porukalle, paistoin ohjeen yhteensä kahdeksankertaisena. Paistoin kakun tasona uunipellillä siten, että kerrallaan paistoin kaksinkertaisen määrän taikinaa. Tällöin paistolämpötila on 175 °C ja paistoaika n. 25 minuuttia. Valmiit kakkulevyt leikkasin pitkittäin neljään osaan.

Kakun voi tietenkin toteuttaa myös perinteiseen tyyliin, mutta idea on kummassakin tapauksessa seuraavanlainen:

Pitkulaisessa kakkuvuoassa paistetaan vaalea kakku ja toisessa vuoassa tumma kakku. Voit värjätä vaalean taikinan halutessasi elintarvikevärillä tai esimerkiksi yhdellä teelusikallisella kurkumaa.
Valmiit ja jäähtyneet kakut leikataan siivuiksi kuten täytekakku.
Kakun tummat ja vaaleat kerrokset kootaan vuorotellen päällekkäin.
Kerrosten väliin tulee värillistä kreemiä.
Lopuksi kakku kuorrutetaan tomusokerikuorrutuksella.

Kreemin valmistin sähkövatkaimella vatkaten seuraavilla mittasuhteilla: 100 g tummansinistä Keijua, 5 dl ruokotomusokeria ja liraus vanilja-aromia. Värjäsin osan kreemistä sinisellä ja osan vihreällä elintarvikevärillä. Kreemiä tarvitaan täytekerroksen halutusta paksuudesta riiippuen yksin- tai kaksinkertainen määrä kakkua kohden.

Yhden kakun kuorrutetta varten sekoitetaan 3 rkl sitruunamehua, 4 dl ruokotomusokeria ja sopiva määrä elintarvikeväriä. Kakun kuorruttaminen kannattaa aloittaa kakun alalaidasta leveällä veitsellä tai lastalle levittäen, vaikka mieli tekisi aloittaa kuorruttaminen kakun päältä.

Tästä kakusta en muistanut ottaa valmiina kuvaa. Se ei varsinaisesti haittaa, koska lopputulos ei ollut kauhean kaunis, sillä kakun kuorruttaminen oli hieman suttuista ja ruttuista. Sitäkin shokeeraavamman värinen se sen sijaan oli, sillä kakun kuvailtiin olleen lateksilla värjätty :D

Olipa kivat nimiäiset! Kiitokset vielä tuoreille vanhemmille, isovanhemmille, muille juhlavieraille sekä pienelle Lounalle!

Kakkuiluvinkki: helppo ja tukeva alusta kakulle

2011-05-07T22:00:00.000+03:00

Tämä vinkki kannattaa ottaa käyttöön silloin, kun täytekakkua pitää siirrellä esimerkiksi kakkulaatikosta tarjoiluvadille. Koristeellisia kakkupapereita ei tätä tarkoitusta varten kannata käyttää, koska ne menevät ihan muhjuksi suurin piirtein heti, kun koskettavat kakun pohjaa. Leivontatarvikeliikkeet myyvät valmiita kakkupahveja, jotka nekin toki käyvät oikein hyvin. Ne tosin ovat usein sen verran ohuita, että kovin vauhdikasta kakun siirtelyä ei niiden taipuisuuden vuoksi oikein kannata harjoittaa. Saatavilla on myös muovisia, erikokoisia "välipohjia", joita voi käyttää kakun alla tai korkean kakun kerrosten välissä tukemassa. Jos kotoasi löytyy foliota sekä pitsa- tai pahvilaatikko, kannattaa ensi alkuun turvautua niihin ja seuraavaan konstiin:

Leikkaa pahvista sopivankokoinen ja -mallinen pala. Pala voi olla joko kakun pohjan kokoinen, hieman sitä pienempi tai sitä isompi. Tämä riippuu täysin omista mieltymyksistäsi. Pienen pohjan saa kokonaan piiloon kakun alle ja isomman pohjan voi sen sijaan koristella vaikkapa marsipaanilla tai jättää sellaisenaan näkyville.
Kääri pahvi folioon siten, että taitat folion tiukasti pahvin reunoja myöten pahvin toiselle puolelle.
Valmista tomusokerista ja vedestä "liimaa", ja sivele/valuta sitä hiukan foliopinnalle.
Paina täytekakun alin kerros kakkupahvin ja liiman päälle. Tämän jälkeen kakun täyttäminen ja kuorruttaminen sekä ennen kaikkea kakun siirteleminen käyvät helposti.

Kaulittava suklaamassa

2011-05-03T13:21:00.006+03:00

Jos marsipaani tai sokerimassa kyllästyttävät makeudellaan, kannattaa kokeilla kakun koristeluun tai kuorruttamiseen itsetehtyä suklaamassaa. Homma on yllättävän helppo ja lopputulos todennäköisesti tavallisesta poikkeava.

Tein kahta eri suklaamassaa, toisen lehmättömästä valkoisesta suklaasta ja toisen tummasta suklaasta. Valkoisen massan etu on se, että sen voi halutessaan värjätä. Vegaanista valkoista suklaata voi ostaa ainakin Punnitse ja säästä -kaupasta, Ekolosta, Runsaudensarvesta ja Vegetukusta. Käytin Organican valkoista suklaata, mutta muitakin maidottomia valkoisia suklaita on saatavilla, kuten Bonvita tai Sweet William.

Kaikki maidottomat valkoiset suklaat eivät käyttäydy samalla tavoin sulatettaessa tai kaulittavaksi massaksi valmistettaessa. Suosittelen valkoiseksi suklaaksi Sweet Williamin valkoista suklaata. Siitä valmistetun massan käsittely on helppoa, eikä se sula käsiin pidemmänkään vaivaamisen aikana. Sweet Williamin valkoista suklaata voi ostaa ainakin Vegetukusta ja Runsaudensarvesta.

Tummasta suklaasta tuli helposti käsiteltävä paksu massa, joka ei sulanut käsiin. (Kyllä sekin toki sulaa, jos sitä lilluttelee käsissään liian kauan, sillä suklaalla on sellaisia taipumuksia.) En tällä kertaa muotoillut tummasta suklaamassasta kolmiulotteisia kuvioita, mutta sekin varmasti onnistuu, koska massa on niin jämäkkää.

Jos haluat kuorruttaa massalla kakun, kannattaa massan määrä vähintään kaksinkertaistaa.

Kaulittava suklaamassa (n. 1,5 dl)

30 ml (2 rkl) vaahterasiirappia tai maissisiirappia (tai muuta siirappia)
100 g maidotonta suklaata

Laita kattilaan vettä ja kattilan päälle kuumuutta kestävä kulho.
Mittaa huoneenlämpöinen siirappi kulhoon ja lisää joukkoon pilkottu suklaa. (Jos haluat värjätä suklaamassan, lisää tässä vaiheessa myös elintarvikeväri.)
Laita levy päälle. Kun vesi kiehuu, käännä levy pois päältä ja sekoittele suklaa ja siirappi tasaiseksi seokseksi. (Älä huolestu, jos seos juoksettuu, sillä myöhemmin massaa muovailtaessa siitä tulee jälleen tasainen.)
Vuoraa pakasterasia tms. isolla palalla kelmua ja kaada suklaamassa kelmun päälle. Kääri massa tiiviisti kelmuun ja laita pakasterasiaan kansi päälle. Anna massan jäähtyä ja kovettua seuraavaan päivään. (Massa jähmettyy myös jääkaapissa, jolloin se on valmista käytettäväksi jo noin tunnin kuluttua.)
Ota massa käteen ja vaivaa se pehmeäksi. (Jos massan pinnassa on rasvakerros, sulautuu se takaisin massan sekaan massaa vaivattaessa.)
Muotoile massa kolmiulotteisiksi kuvioiksi tai kaulitse litteäksi. Käytä jauhottamiseen tomusokeria. Leikkaa levystä kuvioita tai käytä kakun kuorruttamiseen. Piparkakkumuotit ja pitsaleikkuri ovat tähän hommaan oikein hyviä apuvälineitä.

En tiedä, kuinka pitkään massa säilyy valmistamisen jälkeen käyttökelpoisena tai kuinka pian se kovettuu liian hankalaksi käsitellä. Suosittelenkin käyttämään massan muutaman päivän sisällä valmistamisesta. Kuvioita siitä voi toki tehdä jo etukäteen valmiiksi odottelemaan kakkuja tai muita leivonnaisia.

Itsetehty strösseli

2011-04-30T13:12:00.003+03:00

Tällä hetkellä minua suivauttelee kohtalaisen paljon tämä: Suomessa ei tavallisista kaupoista löydy vegaanisia strösseleitä, sillä Meira muutti Suklaaströsselin ja Monivärisen suklaaströsselin koostumusta siten, etteivät tuotteet enää sovellu vegaaneille. Epäkiitokset lähtevät myös useille muille koristelutuotteita markkinoiville firmoille, sillä eipä heitäkään tunnu kiinnostavan eläineettisten koristelutuotteiden valmistaminen tai maahantuominen.

Omien tietojeni mukaan ainoastaan Dr. Oetkerin hopeakuula (ei siis muun väriset kuulat), Sundqvistin Linssit (joita en ole pitkään aikaan nähnyt missään) ja Wiltonin glitterit ovat ainoita ripoteltavia koristelutuotteita, jotka soveltuvat vegaaniruokavalioon. Päivitetty lista eläinystävällisistä koristelutuotteista löytyy blogin sivupalkista eli täältä.

Täytyypä siis alkaa tutkiskella ulkomaisia nettikauppoja ja niiden tarjontaa, sillä muualla maailmassa osataan kyllä täysin kasviperäisten koristelutuotteiden valmistaminen. Siihen saakka minun on turvautuminen seuraavaan niksiin.

Itsetehty strösseli

0,5 dl sokeria
n. 1 ml pastaväriä *

Sekoita väri ja sokeri yhteen sormien välissä hankaamalla. (Suosittelen käyttämään hanskoja, jos et halua kirjavia käsiä.)
Säilytä kivassa purkissa.

* Myös nestemäinen väri käynee tähän ihan yhtä hyvin. Jos käytät jauheväriä, se kannattaa ehkä sekoittaa pienen pienen pienen pieneen tippaan vettä.

Kuvassa näkyy, kuinka punainen väri pikkuhiljaa sekoittuu sokeriin. Kun sokerin ja värin hankaamista jatkaa noin minuutin tai pari, tulee väristä suht tasaista, kuten ylläolevan kuvan purkeissa.

Strösselimmännäköistä strösseliä saa kookoshiutaleista. Väri ei tosin tartu kookokseen ihan samalla tavalla kuin sokeriin. Omaan silmääni punainen kookos näyttää hieman punakaaliraasteelta minikoossa...

Koska valmistin strösselini vasta hetki sitten, en tiedä, miten aika vaikuttaa niihin. Oletan, että sokeri paakkuuntuu, mutta ei niin pahasti, etteikö sitä saisi ravistelemalla tai sekoittamalla jälleen kiteiksi. Koska tämä strösseli on tehty lähes kokonaan sokerista, ei se sovellu märkien tuotteiden koristeluun.

Kamomillan vappuvinkit

2011-04-26T22:38:00.004+03:00

Vappu tulee ihan justiinsa! Onneksi senkin voi viettää eläinystävällisesti.

Kamomilla suosittelee vappupöytään munkkeja, tippaleipiä, rosetteja tai suolaisia corn dogeja. Myös hiivattomille pikamunkeille löytyy blogista ohje.
Jos et jaksa itse käristellä munkkipadan ääressä, löytyy vegaanisia munkkeja myös valmiina. Munkkeja voi ostaa Pyynikin näkötornilta ja Tammelan puistokadun Aamuruskosta. Arnold'sin Original-kokoisista donitseista kaneli-sokeri ja kookos ovat vegaaniset. (Arnold'sin pikkudonitsien taikina sisältää kananmunaa.) Monia muitakin vegaanimunkkeja on saatavilla, ja lista niistä löytyy Vegaanituotteet-sivustolta.
Dinan maailman vappureseptit löytyvät täältä. Blogissa juhlitaan vapun ohessa blogin 2-vuotissynttäreitä. Isot onnittelut!
Uudessa mustassa on tehty vappupiknikkiä ajatellen vepaksia eli vegaanisia tapaksia.
Kasviskasarista löytyy erittäin vappuhenkinen Työläisen vappuleivos.
Keittiö ja puutarha tarjoilee vappumenun, josta voi etsiä vinkkejä omaan vappupöytään.
Vegaanin nakkiosasto on kasvavaa sorttia. Topas Wheatyn ja Astrid och Apornan nakit maistuvat oikein mainioille. Niitä voi kysellä Runsaudensarvesta, Ruohonjuuresta, Punnitse ja Säästä -kaupasta, Ekolosta, Asokasta, luontaistuotekaupoista ja isommista marketeista.
Lihapullia kaipaavalle kasvissyöjälle apu löytyy itsetehdyistä soijarouhepyöryköistä tai Göttbullareista, joista Pidempi korsi on kirjoittanut ylistävän tekstin, mihin mielipiteeseen yhdyn täysin. Astrid och Apornan Göttbullareita voi ostaa ainakin Ruohonjuuresta.
Perunasalaatin voi tietysti tehdä itsekin, mutta kiireinen ostaa sen kaupasta. Atrian kevyt perunasalaatti (kuten saman firman Kevyt punajuurisalaatti) on valmistettu ilman eläinperäisiä tuotteita.

Koska kotoani ei löydy vappukrääsää, piti minun piirtää serpentiinit itse.

Oikein hauskaa vappua kaikille toivottelevat Kamomilla ja Satu!